Kulmakivi
Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 3/99
Tässä numerossa

Kaivauksessa

    Pääkirjoitus

    Papit ja maallikot
         yhteistyöhön

 Eero Junkkaala
    Ennen kansa yritti salata papeilta sen, että se uskoi asioista vähemmän kuin papit.
    Nykyään asia on päinvastoin: papit pelkäävät näyttää, kuinka niukasti he omaan asiaansa uskovat.
    Tähän tapaan C.S. Lewis luonnehti kirkon tilannetta kauan sitten.

    Tapaan paljon kristittyjä, joilla on kova huoli siitä, mitä heidän pappinsa uskovat. Heistä näyttää - ja minustakin, että maallikot ottavat Raamatun sanan vakavammin, rukoilevat enemmän, kilvoittelevat enemmän ja uskovat enemmän kuin seurakuntien työntekijät.
    Kyseessä voi tietenkin olla näköharha, eikä tällaisten asioiden arvioimiseen ole mitään mittareita.

    Mutta entä jos vaihdettaisiin osia?
    Pantaisiin kaikki papit pariksi vuodeksi vuorotteluvapaalle ja perehtyneimmät maallikot hoitamaan heidän tehtäviään.
    Jotain menisi taatusti pieleen ja seurakunnan hallinto ja jumalanpalveluselämä olisi hetkessä sekaisin. Mutta väliäkö sillä, jos perinteinen byrokratia ja kaavat olisivat jonkin aikaa solmussa?
    Jopa oikea oppi saattaisi joutua koetteille (mutta lieneekö tuossa sittenkään nykyistä suurempaa vaaraa?).

    Seurakunnissa rukoiltaisiin, laulettaisiin, uskottaisiin ja evankelioitaisiin.
    Syntyisi kaivattu alhaalta nouseva kirkko.
    Lähdettäisiin liikkeelle, järjestettäisiin kampanjoita, todistettaisiin rohkeasti teillä ja aitovierillä.
    Ruvettaisiin vakavasti tutkimaan Raamattua, jotta usko vahvistuisi.
    Kokoonnuttaisiin yhdessä rukoilemaan, kun ongelmiin pitäisi löytyä hyviä ratkaisuja.
    Otettaisiin jopa armolahjat käyttöön, kun muuten ei selvittäisi.
    Vuorotteluvapaalla olevia pappeja voitaisiin ottaa ovelta ovelle työtä tekemään, tai jos se tuntuu vaikealta, hoitamaan vaikka monistuskonetta...

    Tässä ajatusleikissä on kieltämättä muutamia heikkouksia. Papithan on kutsuttu ja erotettu opettamaan ja sakramentteja jakamaan. Heillä on myös vastuu seurakunnan johtamisesta. Näitä ei voi noin vain työntää muiden käsiin.
    Koulutuksensa perusteella papeilta voi edellyttää, että kyseiset tehtävät myös tulevat hoidetuiksi. Ja mitä maallikoihin tulee, ei sieltä tietenkään aina löydy yhtään enempää intoa, taidosta puhumattakaan.

    Mutta antakaa anteeksi skeptinen näkemykseni. Monista papeista on tullut virkamiehiä, ei seurakunnan paimenia. Lampaat ovat hädissään paimenten puuttuessa. Jos ne eivät saa ruokaa omilla laitumillaan, ne etsivät ravintonsa muualta.
    Jotkut kirkot tyhjenevät, toisiin etsiytyy paljon väkeä. Uusioseurakuntia perustetaan ja pieniä katraita kulkee milloin kenenkin perässä.
    Jostain ruoka on saatava.

    Älkää vain ottako tässä tekemääni ehdotusta todesta.
    Mutta nähkää näitä asioita kyselevien ihmisten hätä. Kokoontukaa yhdessä, papit ja maallikot, Jumalan edessä vakavasti kyselemään, voiko tämä kirkko vielä olla todellinen Kristuksen kirkko.
    Rukoilkaa uudistusta itsellenne ja toisillenne.
    Pyytäkää anteeksi asenteitanne ja löysätkää kravattia tai pantaa. Ja uskokaa, että vielä voi koittaa uusi siunauksen aika.

Eero Junkkaala 2.6.1999
KESÄJUHLILLE

    Kesä on loman ja juhlien aikaa.
    Hengellisille kesäjuhlille kokoontuu tuhansittain väkeä jälleen alkaneena suvena.
    On hyvä tavata tuttuja ja tuntemattomia, veisata ja laulaa ja olla julistetun Jumalan sanan puhuttelussa.

    Etsi oma juhlasi - vaikkapa itsellesi vieraasta herätysliikkeestä - ja lähde matkaan.
    Tässä muutamia hyviä ehdotuksia.

    18.-20.6.    Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäivät Vantaalla Rekolan kirkolla (Kylväjä 25 vuotta),
    p. 09-253 254 00

    2.- 4.7.   Evankeliumijuhla Alavudella, "Portti auki kaikille", p. 09-693 901, www.sley.fi

    2. - 4.7.   Kansanlähetyspäivät Joensuussa, "Armo yllättää", p. 013-122 808, 013-263 5300

    2.- 4.7.   Radiolähetystyön kesäpäivät Turun kristillisellä opistolla, Sanansaattajat, p. 019-457 7700

    9.- 11.7.   Herättäjäjuhlat Leppävirralla

    14.- 18.7.   OPKO:n kesäleiri Valkealan opistolla, "Aabraham - sankariainesta?" p. 09-628 500

    16.- 18.7.   Rukoilevaisten kesäseurat Eurassa

    17.- 18.7.   Rauhan Sanan Suvijuhlat Ylivieskassa, p. 08-422 920

    27.- 29.8.   Hengellisen elämän syventymispäivät Johanneksenkirkossa

Rukouspyyntö SLEY:n puolesta

    Kirkkomme herätysliikekenttä on viime vuosina ollut monenlaisten tuulten tuiverruksessa. Useiden järjestöjen talous on myös ollut kovin ahtaalla.
    Suurinta julkisuutta on saanut Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) kriisi, jota on mielin määrin riepoteltu julkisuudessa. Ylimääräinen jäsenkokous pyrki vaikeista jännitteistä huolimatta sovinnolliseen ratkaisuun.
    Seuraavan kerran järjestön asioita puidaan kesän Evankeliumijuhlilla. Nyt liike tarvitsee kristikansan esirukouksia. Kun yksi jäsen kärsii, kaikki kärsivät.
    Rukouksemme on, että evankelinen liike voisi pysyä koossa ja että tämän kesän vaikea vaihe muodostuisi liikkeelle lopulta suureksi siunaukseksi.
    Jumala joka on erikoistunut muuttamaan pahan hyväksi, voi kääntää tilanteen Paholaisen tappioksi ja Jumalan kansalle uudeksi herätyksen ajaksi.
    EJ

Sinistä väriä ja käskyjen uusia selityksiä
-kevään kirkolliskokouksen kuulumisia

    Toukokuun kirkolliskokouksen tärkeimpiä asioita olivat uuden katekismuksen tekstistä päättäminen sekä jumalanpalvelusten kirjan hyväksyminen.
    Lisäksi päätettiin, että tulevaisuudessa presidentti ei enää nimitä piispoja ja piispanvaaliin tulee esivaalin sijasta kaksiosainen varsinainen vaali.
    Päätös maallikoille myönnettävästä ehtoollisenjako-oikeudesta ja saarnaluvasta siirrettiin tuomiokapitulilta kirkkoherran vastuulle. Entinen saarnalupatutkinto lakkautetaan, mutta piispat mahdollisesti miettivät jotain koulutusta niille, jotka maallikkoina kirkossa saarnaisivat.

    Jumalanpalveluskeskustelun polttavimmaksi kysymykseksi nousi ehdotus uudesta liturgisesta väristä.
    Maailmalla on nimittäin yleistynyt sinisen värin käyttö violetin vaihtoehtona tai paastonajan lisävärinä. Pitkän keskustelun jälkeen sininen hävisi ensimmäisessä äänestyksessä, mutta yön yli nukuttuaan monet edustajat olivat siirtyneet sinisen kannalle.
    Toisessa äänestyksessä kirkolliskokouksen kannaksi tuli, että sinistä voidaan (ei ole pakko) käyttää toisena paastonaikaan liittyvänä värinä.

    Värikeskustelu kirvoitti paljon puheenvuoroja, vaikka ei ollut sävyltään mitenkään kuolemanvakava.
    Kun STI:n kahvipöydässä pohdittiin samoja teemoja, Timo Eskola muistutti, että sininenhän on STI:n väri. Näin ollen voisimme ehdottaa seurakunnille, että aina sinistä käytettäessä kerättäisiin kolehti STI:lle.

Saatana katekismukseen

    Katekismuksen tekstistä äänestettiin useassa eri kohdassa.
    Minulla oli sormet pelissä kolmessa muutosehdotuksessa, joista kaksi äänestettiin kumoon. Olisin toivonut, että katekismuksessa olisi ollut selkeämmin esillä opetus Jumalan kutsusta ja henkilökohtaisesta uskosta.
    Toinen torjuttu esitykseni koski Raamattuun liittyvää kohtaa. Ehdotin uudeksi aluksi lausetta "Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle", mutta se hävisi äänin 79-15 alkuperäiselle ehdotukselle "Raamattu on kristittyjen pyhä kirja". Alkuperäisessä muodossaankin lause on tietenkin totta, mutta mielestäni se sanoo liian vähän.
    Maailma on täynnä pyhiä kirjoja, mutta on vain yksi Jumalan ilmoitus. Kolmantena ehdotin Isä meidän rukouksen pyyntöön "päästä meidät pahasta" mainintaa persoonallisesta pahasta eli Saatanasta. Asia sai melkoisesti kannatusta, koska saatananpalvojien esiintyminen oli havahduttanut useat edustajat ensimmäistä kertaa miettimään tällaisen todellisuuden olemassaoloa. Äänestyksessä hyväksyttiin tekstiin lisättäväksi lause "Jeesuksen valta on Saatanan valtaa suurempi".

Kuudennen käskyn selitys remonttiin

    Kaikkein suurimmat ja mielestäni hankalimmat muutokset tehtiin kuudennen käskyn selitykseen.
    Pidän alkuperäistä, ns. Huovisen tekstiehdotusta hyvänä, ja perustevaliokunta oli myös kyseisen ehdotuksen kannalla. Salissa tekstiin ehdotettiin kuitenkin kolmea lisäystä, jotka kaikki menivät äänestyksessä läpi.
    Ensimmäisessä äänestyksessä muutettiin äänin 62-36 lause "Elinikäisessä avioliitossa miehen ja naisen suhde toteutuu Jumalan tarkoittamalla tavalla" muotoon , jossa poistettiin sana "elinikäisessä" ja "toteutuu" sanan tilalle tuli "voi toteutua".
    Tämän lauseen valiokunta toi seuraavana päivänä takaisin saliin, jossa sana "elinikäisessä" palautettiin ja tämä ehdotus tuli lopulta hyväksytyksi.

    Toinen muutosehdotus koski lausetta "Myös nuorelle ja yksin elävälle se (käsky) antaa suunnan". Lause poistettiin tekstistä äänin 67-33.
    Kolmanneksi kokous puolusti äänin 60-38 tekstiin lisättävää lausetta "Päätös uudesta avioliitosta on vastuullinen ja vakava. Sen tuominen Jumalan ja ihmisten eteen ei kysy vain tahtoa sitoutua vaan myös armoa ja anteeksiantamusta". Tätä muutosta perusteltiin sillä, että avioerojen ja uusien liittojen ollessa kovin yleisiä on kirkon kyettävä sanomaan niistä jotakin.

    Kuudennen käskyn selityksen vaikeus on siinä, että muutamalla rivillä pitäisi kyetä sanomaan koko avioliittoetiikan sisältö.
    Vaikka alkuperäistä ehdotusta voidaan arvostella eri tavoin, pidän sitä paljon parempana kuin uusien muutosten jälkeen syntynyttä tekstiä. Nuorten ja yksin elävien poistaminen eliminoi ajatuksen, että esiaviollisissa suhteissa olisi mitään ongelmaa.

    Uudelleen avioitumisen lisääminen on myös kovin problemaattista. Toki kirkossa on puhuttava avioeroon ja uudelleen avioitumiseen liittyvistä kysymyksistä ja ilman muuta on hyväksyttävä erilaiset uusioperheet myös mukaan seurakunnan elämään. Ehdotettu tekstimuoto oli myös sinänsä asiallinen ja viisas. Mutta on aivan eri asia kirjoittaa käskyjen selityksiin sellaisia poikkeuksia, jotka ovat niiden alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Emmehän me muihinkaan käskyihin laita takaportteja siltä varalta, että niitä ei kenties pidettäisi.
    Käskyjen luonne muuttuu, jos niiden korkealle asetettua rimaa madalletaan. Niiden tarkoitushan on ensiksi näyttää, mikä on oikean elämän malli. Kuudennen käskyn kohdalla se on ilman muuta yksi, elinikäinen avioliitto.
    Toiseksi käskyjen tehtävä on osoittaa meidät käskyjen rikkojiksi. Ne ovat siis Jumalan pyhä laki, jonka edessä me jäämme aina alamittaisiksi.
    Jos rima alennetaan ja kirjoitetaan erilaisia sovellutusohjeita, koko käskyjen tarkoitus häviää. Käskyjä ei voida enää rikkoa, ja koska ei ole rikkomusta, ei tarvita anteeksiantamustakaan.

Uskon perusteet joka kotiin

    Pidän katekismusehdotukseen tullutta kuudennen käskyn laajennusta valitettavana. Siitä huolimatta olen iloinen katekismuksen pääsisällöstä, joka lähes kaikilta osin vastaa meidän kirkkomme perinteisiä käsityksiä ja joka esittää sen kristillisen uskon, mitä meidän tulee opettaa. Mukana on myös vanha Lutherin Vähän katekismuksen teksti, joten vahvaa ruokaa on edelleen tarjolla. Kirjan jakaminen jokaiseen kotiin, mahdollisesti syksyllä vuonna 2000, on tärkeä ja tukemisen arvoinen kampanja.
    On hyvä, jos se synnyttää keskustelua oikeasta ja väärästä sekä kirkon uskosta ja opista. Uskontunnustuksen selityksessä on kirkas opetus Kristuksesta, ja joka sen uskoo elämänsä perustaksi, saa kerran iankaikkisen elämän.

Eero Junkkaala
Anna kesälahja!

    Kiitos talven ja kevään aikana saamistamme tukimaksuista!
    Ne ovat pitäneet instituutin toiminnan yllä ja jokapäiväinen leipä on saatu. On jopa uskallettu tehdä päätös uuden työntekijän palkkaamisesta ensi syksystä lukien. Kuukausittainen tarve on vähän yli sata tuhatta markkaa ja tuntuu Jumalan ihmeeltä, että kuukausi kuukauden jälkeen tarpeet ovat täyttyneet - jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuosittain on ollut aikoja, jolloin palkanmaksupäivän lähestyessä ei tarvittavia rahoja ole koossa, mutta juuri sopivana hetkenä ne ovat kuitenkin tulleet.

    Tällä hetkellä kuluja vaativa mutta hyvin tärkeä projekti on opiskelijoille suunnatun lehden painattaminen. Tarkoituksena on jakaa noin tuhat kappaletta nuorekasta, evankelioivaa lehteä syyslukukauden alussa teologian opiskelijoille.
    Tämä kertaprojekti maksaa noin 3000 markkaa.

    Koska kesä on muutenkin työssä ja varojen kertymisessä hiljaista aikaa, tahdomme jälleen vedota työn ystäviin, että olisitte mukana kantamassa työtä alkavana kesänä. Jumala siunatkoon jokaisen pienenkin rovon.

STI:n työntekijät

Kirjalahjoitukset tervetulleita
    STI järjestää jälleen syyskauden avajaisten yhteydessä 15.9. kirjakirpputorin, mihin otetaan mielellään kirjalahjoituksia.
    Kirjastoon kaivataan lisäksi erityisesti teologisen tiedekunnan tenttikirjoja, joten jos omassa hyllyssäsi on kirjoja, joita et enää tarvitse, lähetä ne STI:hin.
H ENKILÖKOHTAISE STI
Erkki Hanhikorpi Erkki
-taustallaoleva vaikuttaja
    - Maallikkojen työn merkitys seurakunnissa on erittäin suuri. Papit eivät jaksa yksin tehdä kaikkea. Eikä maallikkojen työ voi olla pelkästään kahvin kaatamista, toteaa Erkki Hanhikorpi. Hän on palvellut lahjoillaan seurakunnassa monenlaisissa tehtävissä. Se on antanut Erkin elämään sisältöä ja auttanut jaksamaan.

    Erkki Hanhikorven mielestä seurakunnan ilmapiirin vaikuttaa suuresti se, miten papit asennoituvat työhönsä. He saattavat ajatella olevansa ainoita, jotka osaavat tehdä asioita. Silloin maallikkojen on vaikea tarttua tehtäviin.

    - Molempien asenteissa tarvitaan muutosta. Mallikkojenkin täytyy aktivoitua ja luottaa taitoihinsa. Erkki on ollut tyytyväinen kotiseurakuntansa Pitäjänmäen toimintaan. Siellä maallikot ovat saaneet auttaa niin paljon kuin ovat ennättäneet. Erkki palveli useita vuosia Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuustossa, oman seurakuntansa seurakuntaneuvostossa sekä julistustyön johtokunnan puheenjohtajana.

Toimiiko luottamus?

    - Meillä oli julistustyössä ja raamatunopetuksessa hyvä tilanne. Pystyimme vaikuttamaan toimintaan ja suunnittelemaan sitä itsenäisesti. Luottamus pappien kanssa toimi.

    Erkki on pitänyt raamattutunteja ja vetänyt Israel-piiriä yhdessä työstä vastaavan pastorin kanssa. Hänen mielestään papin ei tarvitse olla joka paikassa.

    - Raamattupiirimme toimi omin voimin aivan hyvin. Pyysimme papin paikalle, kun se oli tarpeellista.

    Erkin mukaan on erityisen tärkeää, että maallikot saavat koulutusta palvelutehtäviinsä. Jotta pystyy ottamaan vastuuta julistustyöstä, tarvitsee itse muutakin opetusta kuin jumalanpalvelukset. Siksi raamattupiirit ja luentosarjat ovat oleellisia.

STI seurakunnan palvelijana

    Erkin aloitteesta Pitäjänmäen seurakunnan työkausi aloitetaan joka vuosi STI:n raamattuopetuksella.

    -STI:n pitäisi päästä lyömään itsensä läpi seurakunnissa, rauhallinen Erkki innostuu.

    Hän kuitenkin tietää voimavarojen rajallisuuden. Yhteistyö seurakuntien kanssa on Erkin mukaan hedelmällistä. Näin instituutti voi opiskelijatyön ohella olla yhä enemmän seurakuntien työntekijöitä ja maallikoita palveleva. Erkin mielestä STI:n teologinen linja on hyvä. Hänestä toiminnan kehittämisen kannalta on tällä hetkellä oleellista miettiä, miten STI saisi lisää taloudellista tukea. Se avaisi paremmat mahdollisuudet myös instituutin hengelliselle työlle.

Antaessan saa

    Erkin tavoittaminen haastattelua varten ei ole vaikeaa, koska on on hyvin paljon STI:ssä. Erkki ei kuitenkaan pidä suurta ääntä itsestään. Hän haluaa omien sanojensa mukaan oli mieluummin taustalla. STI:ssä Erkki vastaa kirjaston hoidosta. Hän toimii myös STI:n tilintarkastajana ja on ollut tilintarkastajana ja kirjanpitäjänä monissa hengellisissä yhteisöissä. Raamatun sana «antaessaan saa« näyttää toteutuvan myös Erkin kohdalla. Hän on palvelutehtävänsä rinnalla saanut STI:stä monenlaista oppia hengellisiin asioihin, erityisesti luottamusta raamatuntulkintaan ja -opetukseen.

    - Sen lisäksi olen ilolla kuunnellut kahvipöytä-keskusteluja, jotka monesti ovat huumorilla maustettuja. Instituutin ilmapiiri tuntuu hyvältä. Huumorin ja uskon tasapaino onkin tärkeä asia.

Raamattua kannesta kanteen

    Raamattuun Erkki on tutustunut jo kauan ennen STI:tä. Hän luki keskikouluaikoina Raamatun muutamaan otteeseen läpi. Hän kuitenkin pettyi, kun huomasi, että sen opetukset eivät toteutuneet käytännössä. Kukaan ei tuntunut elävän Raamatun mukaan. Tuosta ajasta lähtien Erkki on ollut kiinnostunut Israelista. Hän opiskeli valtiotieteen maisteriksi ja kuvitteli toimivansa politiikan tutkijana. Tiet veivät kuitenkin kirjanpidon suuntaan. Ennen sairaseläkkeellä siirtymistään Erkki toimi verohallituksen ylitarkastajana. Kiinnostus Lähi-idän historiaan on päässyt uskoontulon jälkeen puhkeamaan aivan uudella tavalla Raamatun tutkimisen myötä. Erkillä onkin laaja arkisto muistiinpanoja, jossa on asiatietoa Raamatusta. Hänestä onkin itsestään selvää olla mukana seurakunnan raamattuopetuksessa.

Suolana maailmassa

    Työelämässä ollessaan Erkki sai julistaa evankeliumia käytännön asioiden kautta byrokratian huipulla. Hän tarkasti suuryritysten kirjanpitoja. - Joskus oli hyviä tilaisuuksia. Minusta oli mielenkiintoista kulkea ympäri Suomea. Jonkin verran tapasin myös uskovia johtajia. He tunnistivat minut rinnassani olevasta Gideonien merkistä ja alkoivat puhua uskonasioista. Muutkaan eivät voineet siinä samalla olla kuulematta, mitä keskustelimme.

Anja Rämö, teol.yo

Kuva STI:n kirjastosta
- osa Erkin työkenttää. 		STI:n kirjastoa
Erkki Ranta Erkki Ranta väitteli Qumranin teksteistä

Teologisen instituutin hallituksen jäsen, Tampereen Viinikan kirkkoherra, teol. lis. Erkki Ranta väitteli toukokuussa teologian tohtoriksi.

Onnittelemme lämpimästi Erkkiä pitkän tutkimusvaiheen hienosta loppuun saattamisesta!

Erkki Ranta on itse ollut kiinnostunut Qumranin teksteistä jo pitkään. Kirjan esipuheessa hän toteaa, että hän on tutkinut näitä tekstejä 35 vuotta. Hänen oma pro gradu -työnsä Qumranin teksteistä valmistui 1965. Kuluneiden vuosien välietapiksi sijoittuu lisensiaatintyö vuodelta 1977. Qumran-tutkimuksen innoittajana ja Erkinkin työn alkusysäyksen antajana toimi Per Wallendorff, joka kirjoitti ensimmäisen ja pitkiksi ajoiksi ainoan suomalaisen Qumranin tekstejä käsittelevän väitöskirjan 1960-luvun puolivälissä. Nyt kaikkien kunnioittaman Wallendorffin alkuun saama innostus on synnyttänyt kauniin hedelmän.

Kirjan nimi kertoo hyvin tutkimuksen kohteen: "Vanhan testamentin lainausten teksti ja tulkinta Damaskon kirjassa". Erkki tutkii siinä toisaalta sitä tekstimuotoa, joka lainauksissa näkyy. Näin saadaan selvyyttä siihen, millainen tekstitraditio Qumranissa on ollut vallalla. Kuten vastaväittäjä Sarianna Metso totesi itse väitöstilaisuudessa, tämä tarkastelu tarjoaa runsaasti mielenkiintoista materiaalia Vanhan testamentin tekstikriittiselle tutkimukselle.

Tavallisen lukijan mielenkiinto kohdistunee edellistä enemmän kuitenkin siihen, miten yhteisössä tulkittiin Vanhaa testamenttia. Tekijä käsittelee kummassakin osiossa pitkään näitä tulkintoja. Tarkastelukulma on hedelmällinen. Yhteisössä nimittäin vedottiin Vanhan testamentin eri osien, erityisesti Mooseksen kirjojen ja profeettojen, tekstiin monissa sellaisissa yhteyksissä, jotka ovat merkittäviä yhteisön olennaisten uskonnollisten käsitysten kannalta.

Ensinnäkin on mielenkiintoista huomata, että Qumranin hurskaat selittivät monien kirjoitusten tulleen täyttymykseen yhteisön elämässä. Tämä ns. täyttymysaspekti on ilmeinen Vanhan testamentin lainauksissa. Toinen merkille pantava huomio koskee tekstien lainaustapaa. Erkki puhuu "jäävuoriaspektista": "lainatut VT:n kohdat ovat vain kuin jäävuoren huippuja. Tulkintaa ohjaa ja siihen vaikuttaa 'pinnan alle' jäävä VT:n kohta, joka on joko lainauksen kontekstissa tai ilmenee tekstissä vain siihen upotettuina lainauksina tai heijastumina." (s. 131).

Molemmilla näkökohdilla on merkitystä myös Uuden testamentin ymmärtämiseen. Täyttymysaspekti osoittaa, että UT:sta tuttu metodi on ollut käytössä jo ennen Jeesuksen syntymää. Se oli juutalaiselle luonteva tapa käyttää VT:n profetioita. Jäävuoriaspekti puolestaan kertoo meille sen, että Vanhan testamentin lainaus on vain viite. Juutalainen mieli käsittää lainauksen periaatteen toisin kuin länsimaisen koulutuksen saanut mieli. Lainaus ei koske vain niitä yksittäisiä sanoja, jotka näkyvät tekstissä. Lainaus koskee koko sitä ajatuskulkua, joka on lainatun kohdan asiayhteydessä. Tällaisellekin tulkintatavalle löytyy vastineita UT:sta.

Käytännön esimerkki auttaa ymmärtämään Qumranin yhteisön tapaa käyttää VT:n lainauksia. Erkki selittää Damaskon käärön alussa olevaa jaksoa, jossa käsitellään yhteisön syntyä. Lainauksena on Hoosean profetia Israelista, joka on kuin uppiniskainen lehmä Jumalan edessä. Qumranin yhteisössä Hoosean sanoma (joka alun perin tarkoitti Hoosean omaa aikaa) ymmärrettiin ennustukseksi jo alkaneen lopunajan jumalattomasta Israelista. Israelia johti Pilkan Mies ja tätä vastusti Qumranin yhteisön johtaja, Vanhurskauden Opettaja. Näiden kahden välienselvittely oli yhteisön mielestä kaikkein tärkein eskatologinen tapahtuma Israelissa. Siksi myös Vanhan testamentin profetioiden uskottiin koskevan juuri tuota tilannetta. Itse asiassa Vanhurskauden opettaja itse oli se opettaja, joka avasi VT:n salaisuudet uskollisille seuraajilleen (s. 33-37).

Erkin työ osoittaa jälleen kerran, että Raamatun aikahistorian ja juutalaisten tekstien tutkiminen on erityisen hedelmällistä myös Raamatun itsensä tutkimisen kannalta. Tutkijan yksinäiset ja pitkät vuodet eivät ole menneet hukkaan. Vaikka väitöskirja sinänsä kuuluu juutalaisten tekstien tutkimuksen alueelle ja sillä on ansionsa tuolla kentällä, se on hyödyllinen myös monille Raamatusta ja historiasta yleisemmin kiinnostuneille. Toivottavasti siitä on iloa myös monille instituutin ystävälle. Suurella vaivannäöllä tehty työ kantaa usein paljon hedelmää.

Timo Eskola

# # # # # # # # # P U I M A T A N N E R # # # # # # # # #

 
Ymmärsikö Luther Paavalin väärin?

Uusi väitöskirja synnyttämässä kiivasta keskustelua

    Raamatuntutkijat eli eksegeetit ovat tunnettuja siitä, että he haluavat tutkimuksillaan ravistella totunnaisia käsityksiä ja toisinaan suorastaan asettaa perinteisen kristinuskon näkemykset ja opit kyseenalaiseksi.
    Lisensiaatti Kari Kuulan tuore väitöskirja Paavalin Galatalaiskirjeen lakikäsityksestä on uusin esimerkki tällaisesta pyrkimyksestä.
    Kuulan väitöstilaisuudesta toukokuun lopulla tuli - hieman yllättäen - kiivaan mielipiteenvaihdon näyttämö.

    Kuulan teesi koskee tällä kertaa luterilaisuuden luonnetta.
    Väitöskirjansa alussa hän toteaa: "Olen sitä mieltä, että Luther ja myöhempi luterilainen perinne ovat tulkinneet täysin väärin sellaisia perustavia Paavalin aiheita kuten laki, teot ja armo. Jos luterilainen perinne yhä haluaa pitää perustanaan apostolisia ja profeetallisia kirjoituksia, Paavalin pelastusoppi asettaa sille suunnattoman haasteen."

    Eksegetiikkaa tunteville tällainen teesi ei ole uusi. Itse asiassa juuri tämä väite on jo toista kymmentä vuotta liitetty ns. uuteen Paavali-tutkimukseen. Sen ovat esittäneet ne tutkijat, joita Kuula ilmoittaa seuraavansa tutkimuksessaan (E.P. Sanders, H. Räisänen). Väitteen mukaan laki ei ollut koskaan oikeasti Paavalille ongelma. Siksi myöskään vanhurskauttamisteologia ei ollut hänen opilleen tärkeä. Pelastusopin painopiste on Kuulan mukaan toisaalla. Se löytyy Hengen ja voiman kokemuksista, joita Paavali tuntuu painottavan silloin, kun on pelastuksesta kyse.

    Itse Kuulan väitöskirjan tarkastus meni rauhallisen keskustelun merkeissä. Se oli toisaalta odotettavaa, koska vastaväittäjäksi oli kutsuttu juuri edellä mainittu E. P. Sanders, jonka näkemyksiä Kuula itsekin ilmoittaa seuraavansa kirjassaan.
    Tilaisuuden lopussa kuitenkin asetelma muuttui. Siirryttäessä yleisöpuheenvuoroihin (joita ei juuri koskaan käytetä) nousi tohtori Sammeli Juntunen ylös ja käytti melko pitkän kommenttipuheenvuoron työstä.

    Juntunen, joka on itse tehnyt väitöskirjansa Lutherin teologiasta, tarttui nimenomaan Kuulan käsitykseen Paavalin ja Lutherin välisestä suhteesta. Juntusen mukaan Kuula antaa ensinnäkin virheellisen käsityksen siitä, mikä on Lutherin ja luterilaisuuden käsitys Paavalista. Vääristettyä Lutheria olisikin helppo vastustaa. Toisaalta kuitenkin Juntusen kritiikki oli rajumpaa. Hän katsoi Kuulan tekevän vääryyttä myös Paavalille, kun hän erottaa vanhurskauttamiskäsityksen pelastusopista.

    Kritiikkinsä lopuksi Juntunen totesi, ettei väitöskirjassa ole ensinkään pitävästi osoitettu, että teoksen alussa esitetty väite Paavalin ja Lutherin ongelmallisesta suhteesta pitäisi paikkaansa. Siksi Juntusen mukaan on valitettavaa, jos tähän väitöskirjaan aletaan lehdissä viitata "tieteellisenä näkemyksenä" siitä, mikä on Paavalin ja luterilaisen pelastusopin välinen suhde.

    Edellytykset kiivaalle keskustelulle ovat siten olemassa. Tosin kesä saattaa madaltaa laineita, mutta toisaalta halukkuutta aiheen periaatteelliseen käsittelyyn on jo esiintynyt. Asia noussee syksyllä esille, sillä kirjaa koskevat kirja-arvostelut valmistuvat vasta syksyn alkuun. Silloin varmasti palataan aiheeseen myös instituutin tiimoilla.

Timo Eskola

Outoa menoa Upsalassa

Jyväskylän yliopston dosentti kirjoitti homo- ja pellekirkoista

    Pohjoismaisissa kansankirkoissa kirkonoppi ja kansan erilaiset toiveet joutuvat tavan takaa törmäyskurssille. Yhä useammin kirkkoihin tulee sellaista, mikä sotii raamatullista kristinuskoa vastaan. Yksi räikeimpiä esimerkkejä tulee Ruotsista, Upsalan hiippakunnasta, missä suomalaissyntyinen tuomirovasti Tuulikki Koivunen on herättänyt kohua.

    Nykyisin ei enää tiedä, mitä Ruotsin arkkipiispasta pitäisi ajatella, kirjoittaa Jyväskylän yliopiston matematiikan dosentti Kanava-lehdessä 2/1999. Arkkipiispa Hammar on lähtenyt ajamaan homoseksualistien asiaa niin voimaperäisesti, että hän todennäköisesti valmistelee maaperää samanlaiselle päätökselle, jonka Tanskan kirkon piispainkokous teki jo vuonna 1997, nimittäin homoseksuaalisten pariskuntien kirkollista vihkimystä, dosentti arvelee. Hammarin kotihiippakunnan, Upsalan tuomiorovasti Tuulikki Koivunen järjesti 20. syyskuuta 1998 Upsalan tuomiokirkossa taidenäyttelyn nimeltä "Ecce Homo". Näyttely koostui valokuvista, joissa useita Raamatun henkilöitä, mm. Jeesus ja Maria, esitettiin homoseksualisteina. Näyttelyssä kävi yhtenä päivänä toista kymmentä tuhata ihmistä ja sensaatiomaiset homokuvat levitettiin koko maailman lehdistölle. Näyttelyssä oli kuvattu esimerkiksi ehtoollista asettava Jeesus naiseksi meikattuna, korkokengät jalassa tarjoilemassa samppanjaa ja perunalastuja transvestiitteina sekoileville opetuslapsilleen. Jeesus ja Johannes Kastaja oli kuvattu myös homoparina. Dosentti kirjoittaa, että tuomiorovasti Koivunen kommentoi tätä kuvaa Ekho-Stockholm -lehden kohua herättäneessä haastattelussa sanomalla: "En edes nähnyt Johannes Kastajan kättä ... tuijotin Jeesuksen sukupuolielintä, ja se oli todella mahtavaa!"

    Upsalan kirkon tapahtumaan odotettiin kovaa vastustusta, mutta kirkon edessä oli vain yksinäinen kyltinkantaja, joka syytti Uppsalan kirkollista johtoa pyhäinhäväistyksestä. Tähän tuomiorovasti Koivunen vastasi, että todellisia pyhäinhäpäisijöitä ovat pikemmin tuollaiset suvaitsemattomat ja nykytaidetta ymmärtämättömät ihmiset itse. Dosentin mukaan myös tuomiokapituliin tehtiin yksi valitus, joka ei aiheuttanut toimenpiteitä. Arkkipiispa Hammar asettui henkilökohtaisesti puolustamaan tapahtumaa.

    Dosentti lopettaa kirjoituksensa näin: "Kävin uudestaan Upsalassa 14. helmikuuta ja osallistuin tuomiorovasti Tuulikki Koivusen toimittamaan laskiaissunnuntain päiväjumalanpalvelukseen. Kyseessä oli ns. "klovnijumalanpalvelus", jollaisia on kokeiltu Suomessakin. Koivunen oli papin puvussa, mutta kaksi hänen avustajaansa olivat pukeutuneet sirkuspelleiksi. Jumalanpalvelus oli hyvin omituinen. Klovnit juoksentelivat kirkkokansan seassa torvia soittaen ja herätyskelloja pärisyttäen. Ehtoollisleipä oli tuotu alttarille kottikärryillä. Saarnaa ei pidetty ollenkaan. - Nyt menee liian pitkälle. Eikö mistään todellakaan löydy sellaista piispaa, joka erottaisi koko tämän pelleporukan tehtävistään ja heti?"

Eero Junkkaala

STI:N UUTISIA

Vs. professoreja, dosentteja, tohtoreita, maistereita ja kirkkoherroja

STI:n luennoitsijakunnan akateemiset oppiarvot lisääntyvät. Vanhan testamentin luennoitsijana paljon toiminut Antti Laato on saanut Helsingin yliopiston dosentuurin lisäksi dosentin arvon myös Åbo Akademissa ja toimii tällä hetkellä Turussa Vanhan testamentin vs. professorina. Hän on myös yksi avoinna olevan professorinviran hakijoista. Erkki Koskenniemi on pitänyt dosentuuriin vaadittavan koeluennon Helsingin teologisessa tiedekunnassa ja pitänee ensimmäisen dosenttiluentosarjansa yliopistolla syksyllä. Myös STI:ssä joskus luennoinut Timo Vasko on saamassa systemaattisen teologian alaan liittyvän dosentin pätevyyden.

STI:n hallituksen varapuheenjohtaja, Viinikan seurakunnan kirkkoherra Erkki Ranta on 22.5. väitellyt tohtoriksi Vanhan testamentin alalta. Väitöskirjan aiheena oli Qumranin teksteistä löytyvät Vanhan testamentin viittaukset. Syksyllä STI:n työhön kolmanneksi teologiksi kutsuttu Pekka Huhtinen on jättänyt käsikirjoituksen tohtorinväitöskirjastaan tarkastettavaksi.

Maisterinpapereita (aikaisemmin kandidaatintutkinto) on vuosien aikana saanut jo suuri joukko STI:n piirissä kulkeneita opiskelijoita. 24.5. maisterintutkinnon suoritti mm. Johan Helkkula. Todettakoon vielä, että opiskeluaikanaan innokkaasti STI:n penkkejä kuluttanut Jyrki Koivisto on valittu suurella äänivyöryllä Pulkkilan kirkkoherraksi.

Onnittelumme!

Tulevan syksyn ohjelmasta

Syyskauden ohjelman suunnittelu on instituutissa jo täydessä vauhdissa, vaikka opiskelijat vasta lähtevät kesälaitumilleen. Syksyn aloittaa syyskuun alkuun sijoitettu kesäkurssi, jonka teemana on "Armonvälineet ja armolahjat".

Syksyn muussa ohjelmassa pyritään arvioimaan esimerkiksi vuosituhannen vaihteen esille nostamia aiheita. Millennium-huuma on yhteiskunnassamme voimakas. Useimmat ihmiset ovat valmiita pohtimaan suuria uskonnollisia kysymyksiä ja suorastaan maailmanlopun asioita. Miten teologeina vastaamme tähän kyselyyn? Mikä on Raamatun sanoma Millennium-aikakaudelle?

Toinen painopistealue on lähetysteologiassa. Uuden työntekijämme Pekka Huhtisen panos instituutin opetukseen on nimenomaan tällä alueella. Pekka sekä pitää luentoja missiologiasta että herättelee keskustelua suomalaisen lähetysteologian nykytilasta.

täydessä vauhdissa, vaikka opiskelijat vasta lähtevät kesälaitumilleen. Syksyn aloittaa syyskuun alkuun sijoitettu kesäkurssi, jonka teemana on "Armonvälineet ja armolahjat".

Syksyn muussa ohjelmassa pyritään arvioimaan esimerkiksi vuosituhannen vaihteen esille nostamia aiheita. Millennium-huuma on yhteiskunnassamme voimakas. Useimmat ihmiset ovat valmiita pohtimaan suuria uskonnollisia kysymyksiä ja suorastaan maailmanlopun asioita. Miten teologeina vastaamme tähän kyselyyn? Mikä on Raamatun sanoma Millennium-aikakaudelle?

Jeesus Israelille -seminaari

Juutalaisevankelioimista käsittelevä seminaaripäivä järjestetään jälleen ensi syksynä. Maanantaina 15.11. pidetään Suomen Lähetysseuran tiloissa Helsingissä Tähtitorninkadulla teemapäivä, jossa pääpuhujana on messiaanisen seurakunnan johtaja Baruch Maoz Israelista. Varaa päivä kalenteriisi. Tarkempia tietoja seuraavassa lehdessä.

STI:n opiskelijalehti syksyksi

Elo-syyskuussa ilmestyy opiskelijoiden ideoima STI:n opiskelijalehti, jonka avulla pyritään viemään STI:n edustamaa teologiaa entistä laajemmin teologisen tiedekunnan opiskelijoiden saataville. Opiskelijat ovat tehneet itse toimitustyön. Lehti pyrkii olemaan keskusteleva, kantaa ottava ja raamatullinen.

Pitäjänmäen raamattupäivät
- perinteeksi tullut syksyn avaus Helsingissä

Syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa järjestetään jälleen raamattutapahtuma Pitäjänmäen seurakunnassa Helsingissä. 4.-5.9.99 järjestettävä viikonloppu sisältää raamattuopetusta lauantai-iltana sekä jumalanpalveluksen ja raamattutunnin sunnuntaina.

Aihepiiri liittyy riemuvuoteen ja lopunajan tapahtumiin.

Opettajana on pastori Eero Junkkaala, joka jo useana syksynä on pitänyt kotiseurakunnassaan vastaavan raamattuviikonlopun.

Viikoksi Israeliin uuden vuosituhannen alkajaisiksi
-myös mahdollisuus osallistua Gennesaretin maratoniin

Tammikuun 3.-10. päivinä vuonna 2000 tehdään matka Israeliin.
Matkakohteina Tiberias ja Jerusalem sekä näistä tehtävät retket.
Tiberiaksessa vapaapäivänä 6.1. tilaisuus osallistua Gennesaretin maratoniin.
Matkanjohtajina Matti Kari ja Arto Koivisto Etelä-Pohjanmaalta sekä Eero Junkkaala Helsingistä.
Matkan perushinta on ainoastaan 3895 mk, lisäksi retkipaketti n. 700 mk.
Teknisenä järjestäjänä Toiviomatkat.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen matkanjohtajille tai STI:hin.

Keskustelu vanhurskauttamisesta monimutkaistuu

    Ekumeeniset keskustelut ajautuivat viime kesänä vaikeuksiin Vatikaanin annettua oman vastauksensa ja kritiikkinsä asiakirjana "Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista".
    Tämä johti uusiin neuvotteluihin, joiden tuloksena valmisteltiin yhteisen julistuksen uusi liite, nk. Annex.
    Katolilaisten ja luterilaisten välisessä keskustelussa hyväksyttävä paperipino kasvaa siten koko ajan.
    Siihen kuuluvat itse asiakirja, Vatikaanin pitkä kritiikkipaperi sekä sitä selittävä liite "Annex".
    Kuitenkin asiakirja on nyt valmis allekirjoitettavaksi.
    STI:n tutkija Timo Eskola kommentoi uutta vaihetta.

Miten tämä uusi "Annex" muuttaa ekumeenisen keskustelun tilannetta?

    Vaikeudet ovat ilmeisesti vain lisääntyneet liitettä edeltäneen Vatikaanin kielteisen palautteen johdosta.
    Nyt tuokin palaute on "sovitettu" ekumeeniseen keskusteluun, mikä tuntuu varsin mahdottomalta.

Eikö keskustelujen tulisikin tähdätä juuri erimielisyyksien sovittamiseen?

    Niin sanottu sovitettu erilaisuus, josta neuvotteluissa puhutaan, tarkoittaa tietysti katolisen kirkon näkemyksen hyväksymistä.
    Muutenhan koko sopimuksessa ei olisi mitään järkeä.
    Itse en voisi kuitenkaan hyväksyä juuri yhtään kohtaa edellä mainitusta Vatikaanin kritiikistä.

Mikä uudessa Annex-liitteessä on mielestäsi ongelmallista?

    Suurin ongelma koskee edelleen evankeliumin sisältöä.
    Uudessa paperissa luovutaan syntisen vanhurskauttamisesta, koska juuri sitä Vatikaanin palautteessa vastustettiin.
    En suinkaan vastusta neuvotteluja paavin tai Katolisen kirkon takia, vaan siksi, että niissä luovutaan Kristuksen täydellisestä ja armollisesta evankeliumista.
    Vain sanoma syntisen vanhurskauttamisesta (ns. simul iustus -periaate, mistä keskusteltiin) vapauttaa lain syytösten alla elävän ihmisen armoon.

Mitä tämän tilalle sitten on tullut?

    Syntisen vanhurskauttamisen sijasta liitteessä puhutaan ihmisen uudistamisesta ja todetaan: "Vanhurskautettu ei jää tässä mielessä syntiseksi."
    Mielestäni ihminen ei voi olla kuin yhdessä mielessä syntinen.

Eikö asiakirjassa kuitenkin puhuta yksimielisyydestä?

    Koska työskentelyä ei ole vieläkään tehty ihmiskäsityksen tai syntikäsityksen tasolla, ovat annetut vastauksetkin vain kielen tasolla. Paperissa haetaan sellaisia ilmauksia, jotka molemmat osapuolet voivat hyväksyä siitä huolimatta, että taustalla olevat näkemykset ovat ristiriidassa keskenään. Tosin Annex jättää myös erimielisyyden ja ristiriidat avoimemmin näkyviin kuin itse yhteinen julistus.

    Eikö asiakirja liitteineen voi kuitenkin palvella askeleena yhteyden etsimisessä?

      Mielestäni yksimielisyyttä ei synny näin.
      Katolinen kirkko jatkaa tämän paperin jälkeekin esimerkiksi niin hyvitystekojen kuin kiirastulenkin opettamista.
      Kirkon synergistinen eli ihmisen toimintaa korostava opetus jää ennalleen.
      Eihän neuvottelu edes pyri muutokseen, vaan erilaisten näkemysten sovitteluun.
      Olisin toivonut pikemminkin Katolisen kirkon sisältä nousevaa omaa uskonpuhdistusta.
      Liiallisella myötäilyllä tuuditamme ystävämme tyytymään vanhaan lakihenkisyyteen.
STI:N STIPENDIN hakuaikaa on jatkettu

    Tähänastiset hakemukset ovat edelleen voimassa.
    Stipendi on tarkoitettu lisensiaattityötään tai väitöskirjaansa valmisteleville jatko-opiskelijoille.
    Stipendin suuruus on 15 000 markkaa.

Stipendin hakijalta edellytetään seuraavaa:

    - on suorittanut teol. maist. tutkinnon ja harjoittaa jatko-opintoja

    - pitää luennon tai luentoja STI:ssä omasta tutkimusalueestaan

    - sitoutuu STI:n teologiseen linjaan, joka on määritelty sääntöjen 2 ¤:ssä ("pitäytyy toiminnassaan Raamattuun ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustukseen") ja Teologisessa yhteistoiminta-asiakirjassa (julkaistu STI:n vuosikirjassa 1990 ja Perusta-lehdessä, saa pyydettäessä STI:n toimistosta)

    - on valmis irrottautumaan muista tehtävistä kolmen kuukauden ajaksi syyslukukaudella 1999 tai vuoden 2000 aikana

    - esittää oman tutkimussuunnitelmansa ko. jaksoa varten

Vapaamuotoiset stipendihakemukset on osoitettava STI:n työvaliokunnalle, ja ne on lähetettävä 20.8.1999 mennessä osoitteeseen Suomen teologinen instituutti, Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs, 00100 Helsinki.

Hakemuksesta tule käydä ilmi lyhyesti seuraavat asiat:

    - henkilötiedot

    - tähänastiset opinnot

    - mahdolliset yhteydet STI:hin tai sen jäsenjärjestöihin

    - oma tutkimussuunnitelma

    - tälle vuodelle myönnetut apurahat ja vireillä olevat hakemukset anottavine summineen

SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI
p. 09-668 9550, sähköposti sti@teolinst.fi
STI:N KESÄKURSSI
armonvälineet ja armolahjat
30.8.-3.9.1999

maanantai 30.8
9.15     Miten armo saadaan?
Timo Eskola, dos.
10.30 Mikä on armonväline?
Juhana Pohjola, TM
13-    
14.30     		Luterilaisuus ja armolahjat
Eero Junkkaala, TM

tiistai 31.8.
9.15     Raamattu ja ilmoitus,
Timo Eskola
10.30     Sana armonvälineenä
Juhana Pohjola
13-    
14.30     		Armolahjat Paavalin opetuksessa
Eero Junkkaala

keskiviikko 1.9.
9.15     Kaste juutalaisuudessa ja kristinuskossa,
Timo Eskola
10.30     Mitä kaste hyödyttää?
Juhana Pohjola
13-    
14.30     		Armolahjojen käyttö ja arviointi
Eero Junkkaala
13-     Pastorin/lehtorin armolahjat
Eero Junkkaala

torstai 2.9.
9.15     Ehtoollinen - pääsiäisateria vai papillinen ateria,
Timo Eskola
10.30     Luterilainen käsitys ehtoollisesta
Juhana Pohjola

perjantai 3.9.
9.15     Valta antaa syntejä anteeksi
Timo Eskola
10.30     Ripin merkitys luterilaisessa kirkossa
Pekka Huhtinen, TM
13-     Erilliskysymyksiä esim. profetoimisesta ja sairaiden parantamisesta,
Eero Junkkaala

Ilmoittautumiset STI:hin 26.8. mennessä.

Luentosarja toteutetaan ytheistyössä Kristillisen opintokeskuksen kanssa. 

          
SEURAKUNTAVIERAILUT

Eero Junkkaala

   17.-18.8.   Lehtimäen opisto
   22.-23.8.   Lahti, Kansanlähetyksen aktio
   4.-5.9.     Helsinki, Pitäjänmäki, raamattupäivät
   17.9.       Rauma, Kansanlähetyksen tilaisuuksia
   18.9.       Ulvila
   19.9.       Rauma, Israelin Ystävien tilaisuus
   19.9.       Pori
   25.-26.9.   Grankulla, OAS-möte
   26.9.       Helsinki, Pihlajamäen kirkko
   9.10.       Helsinki, Helsingin Raamattukoulu
   10.-13.10.  Heinola, kaupunkiseurakunta
   16.10.      Hausjärvi, rovastikunnallinen tapahtuma
   25.10.      Salo, Kyllä elämälle -ilta
   26.10.      Tampere, Nooan arkki, KRS
   29.-31.10.  Ruokolahden opisto, raamattukurssi
   8.-13.11.   Turku, kirkolliskokous
   15.11.      Helsinki, lähetyskirkko, juutalaisevankelioimisseminaari
   16.11.      Espoo, Tapiolan kirkko
   20.11.      Helsinki, Opiskelijalähetys
   21.11.      Ylöjärvi, seurakuntatapahtuma
   23.-24.11.  Kouvola, Kansalähetyksen aktio
   8.12.       Tampere, Viinikan seurakunta
Raamattuluennot Länsi-Pasilan kappelissa jatkuvat
- syksyllä tutkitaan Efesolaiskirjettä

Eero Junkkaalan raamattuluennot eivät lopu vieläkään!
Jo seitsemän vuoden ajan Länsi-Pasilan kappeliin on väkeä kokoontunut torstai-iltaisin ihmettelemään Raamatun sanomaa, ja hanke sen kun jatkuu.

Sarjan alkupää on itse asiassa jo 23 vuoden takana, sillä Junkkaalan viikottainen raamattuopetus alkoi Suomen Raamattuopiston Helsingin työkeskuksessa (nyk. Raamattu-Arkadia) syksyllä 1976.
Kuudentoista vuoden aikana Raamattu luennoitiin kertaalleen läpi.

Länsi-Pasilan sarja alkoi Uuden testamentin alusta ja nyt on vuorossa Efesolaiskirje.
Syyskausi alkaa 9.9. klo 19.

Kaikki Länsi-Pasilassa pidetyt luennot on kasetoitu ja niitä on edelleen saatavana.

SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI

Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus.
Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali.

Osoite

    Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs, 00100 Helsinki

Puhelin

    09-6689 550,

Telefax

    09-6989 5555

Sähköpostit

    sti@teolinst.fi
    eero.junkaala@teolinst.fi
    timo.eskola@teolinst.fi

Kotisivu

    http://www.teolinst.fi

Pankkitili

    800011-564245

Työntekijät

    pääsihteeri Eero Junkkaala, (kotipuh. 09-340 5201),
    tutkija Timo Eskola,
    (kotipuh. 019-722 702),
    sihteeri Kirsi Sell,
    (kotipuh. 09-505 1796)

Avoinna

    lukukausien aikana ma - pe klo 9 - 20

Talous

    vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 150 mk (opiskelijat 50 mk, yhteisöt 500 mk). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja.

Julkaisee

    IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa.
    Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle.

Hallituksen puheenjohtaja

    piispa Olavi Rimpiläinen.

Yhteistyöjärjestöt

    Lähetysyhdistys Kylväjä,
    Länsi-Suomen Rukoilevaiset,
    Opiskelija- ja Koululaislähetys,
    Sanansaattajat,
    Suomen Ev.lut. Kansanlähetys,
    Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys,
    Suomen Raamattuopisto.

LyhyeSTI Raamatusta

      ...ei pelkuruuden henkeä,
      vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen...
2 Tim. 1:7

    Jotkut kristityt korostavat voiman saamisen tärkeyttä.

    Toiset puhuvat enemmän raittiista uskosta ja terveen järjen käytöstä.

    Paavali painottaa molempia.

    Niiden väliin, yhdyssiteeksi, hän laittaa rakkauden.

Eero Junkkaala

Palaute
STI:n kotisivu