suuriin kiviastioihin, joita käytettiin nimenomaan rituaalisissa käsien pesuissa. Jeesuksen ihmeteossa astiat samastuivat ihmisten kivisydämiin, joita eivät ulkonaiset rituaalit voineet puhdistaa. Hän muutti tilanteen. Puhdistusveden tilalle tuli uutta viiniä, ja Pyhä Henki täytti kivisydämet. Hääjuhlasta tuli pelastuksen juhla.
Tuollainen käsitys Jeesuksesta taitaa olla aika erilainen kuin monien tutkijoiden esittämät näkemykset?
- Vanhempi Jeesus-tutkimus oli suorastaan ylikriittistä. Historian Jeesuksesta ei uskottu tiedettävän juuri mitään. Onneksi nykyään sellaisesta asenteesta aletaan päästä. Silloin kuvamme Jeesuksesta tasapainottuu ja Jeesuksen julistus näyttäytyy juuri niin rajuna ja uudistavana kuin mitä sen on täytynyt ollakin synnyttääkseen niin paljon uutta.
sikymmenien uskonnollinen liikehdintä ja yleinen globalisoitumisprosessi ovat olleet osaltaan vaikuttamassa tämän keskustelun lisääntymiseen.
Ovatko lähetys ja lähetysteologia yhä mahdollisia? Miten ”Mission impossible” muuttuu taas muotoon ”Mission possible”? Näistä aiheista numerossa kirjoittavat Simo Kiviranta (dogmatiikka), Heikki Nurminen (Israel), Martti Vaahtoranta (islam), Anssi Simojoki (Afrikka), Pekka Huhtinen (Japani) ja Juhani Lindgren (1900-luvun lähetysasiakirjojen pelastusnäkemys).
Kirja postitetaan kaikille jatkuvan tilauksen tehneille. Sen voi myös tilata takasivun tilauslipukkeella (hinta 50 mk ja opiskelijat 30 mk + postituskulut).
