|
Kulmakivi
Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 2/2000
|
|
Tyhjä hauta julistaa
ylösnousemista!
Jeesuksen-aikainen hautaluola Karmelvuoren rinteellä.
Kuva Pirkko Junkkaala |
|
|
|
|
|
Nokian herätyksistä käyty keskustelu johtaa kysymään, kuinka oikeaoppisia herätysten pitää olla. Oikea elämä voi seurata vain oikeasta opista. Missä oppi on väärä, siellä seurakunnan elämäkin menee vikasuuntaan.
Mutta mihin opillisuuden rajat olisi näissä yhteyksissä vedettävä?
Muuan viimeaikainen ilmiö on pienien uusien kristittyjen ryhmien syntyminen. Enimmäkseen ne ovat luonteeltaan karismaattisia ja yhteiskristillisiä, ja osa niistä kutsuu itseään seurakunnaksi. Nämä ovat opillisesti yleensä varsin sekavia, koska opetus perustuu ryhmän johtajan karismaan enemmän kuin mihinkään opilliseen sisältöön. Saarnataan kyllä Kristusta ja ihmisiä saattaa aivan aidosti tulla uskoon (vaikka usein kai heitä tulee toisista ryhmistä), mutta opetus pyörii muutamien lempikorostusten ympärillä.
Esimerkiksi opetus ihmisestä Jumalan luomana, käsitykset perisynnistä, uskonvanhurskaudesta, pyhityksestä, sakramenteista ja lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta saattavat olla aivan hukassa. Seurauksena on pinnallista kristillisyyttä ja suuri mahdollisuus hajaannuksiin ensimmäisten vaikeuksien tullessa.
Yhtä asiaa nämä uudet seurakunnat voisivat opettaa meille vanhoille: keskinäisen rakkauden ja huolenpidon tärkeyttä. Sitä näistä ryhmistä usein ehkä juuri etsitäänkin, sillä meidän tavalliset luterilaiset seurakuntamme ovat melko kolkkoja paikkoja uusien tulla.
Aivan erilainen ilmiö on muutaman uuden luterilaisen vapaakirkon syntyminen. Niiden taustalla on huoli luterilaisen kansankirkon luopumuksesta, ja niiden muutaman hengen suuruisia jäsenkuntia yhdistää selkeä opillinen tunnustuksellisuus ja yhtenäisyys.
Nokian torstai-iltojen väkeä ei voi laittaa kumpaankaan edellä kuvattuun kategoriaan. Siellä tahdotaan pysytellä luterilaisen kirkon sisällä, vaikka mukana on ihmisiä myös vapaista suunnista. Opissa pyritään olemaan luterilaisia, mutta käytännössä painotukset liikkuvat selkeästä luterilaisesta opetuksesta erilaisiin pyhityskristillisyyden korostuksiin. Sairaitten parantuminen ja ihmeet ja merkit sopivat aivan hyvin luterilaiseen uskonkäsitykseen, mutta niiden erityinen tavoitteleminen ei.
|
Pitäisikö nokialaiset laittaa ruotuun ja ryhtyä vaatimaan heiltä luterilaisempaa opetusta, kuten piispa Pihkala on puheenvuoroissaan antanut ymmärtää?
Mielestäni ei pitäisi. Tehtävä on nimittäin mahdoton. Ei mitään herätystä voi komentaa oikeaoppiseksi. Ylipäätään ulkopuolelta tuleva arvostelu on lähes turhaa, sillä herätyksen luonteeseen kuuluu suurempi into kuin oikeaoppisuus ja täysin varma vakuuttuneisuus siitä, että ulkopuoliset ovat vain herätyksen vastustajia.
Pihkala on pitänyt Tampereen hiippakuntakokouksessa tähän asiaan liittyvän hyvän puheenvuoron, mutta sitä eivät kuule ne, jotka sitä nimenomaan tarvitsisivat. Herätystä voidaan ohjailla vain sisältä käsin.
Ihmiset etsiytyvät sankoin joukoin Nokian kirkkoon. Syy ei ole pelkästään sensaation tavoittelu tai massakokousten taipumus tulla entistä massiivisemmiksi. Kirkon kynnys on siellä matala. Sinne uskaltavat kaikenlaiset raihnaiset tulla. Siellä jokainen voi esittää rukousaiheitaan ja siellä uskaltaa etsiytyä sielunhoitoon, kun monet muutkin niin tekevät. Siellä tuntuu myös olevan hiukan tavallista enemmän toiveita rukousten kuulemisesta.
Voimme siunaten rukoilla Nokian herätykselle pitkää ikää ja yhä syvenevää opillista sisältöä. Voimme toivoa, että opetuksessa olisi riittävän keskeisellä sijalla julistus jumalattoman vanhurskauttamisesta, jotta kovin moni ei pinnallisen pyhitysopetuksen myötä ajautuisi uskon haaksirikkoon. Ja voimme rukoilla, että herätyksen tulet koskettaisivat Suomen seurakuntia eri puolilla. Tämä on hiukan vaarallinen rukous, sillä jos uusi virta puhkaisee uuden uoman, meillä vanhojen herätysten lapsilla on kiusaus jäädä sivustakatsojiksi ja arvostelijoiksi. Jos rohkeasti hyppäisimme mukaan, saisimme itse siunauksen ja voisimme olla siunaukseksi muille.
5.4.2000
Eero Junkkaala |
|
|
 |
Tervetuloa STI:n ystävänpäivään
keskiviikkona 26.4
- klo 17-18 Varsinainen kevätkokous
Kaikki ovat tervetulleita kokoukseen.
Äänioikeus on vain järjestöjen edustajilla.
- klo 18-18.30 Kahvitarjoilu
- klo 18.30-20 Ystäväpäivän ohjelma
- opiskelijapuheenvuoro, Mikko Tiira
- Jouni Turtiaisen raamattuhetki
- "Jumalan työtoverina"
Juonto Eero Junkkaala
|
|
|
Jeesus, Paavali ja juutalaisuus
Eksegeettinen päivä teologisessa instituutissa
Uusi suomalainen raamatuntutkimus oli polttopisteessä Suomen teologisen instituutin tammikuisessa eksegeettisessä päivässä. Esillä oli erityisesti "turkulaista", Åbo Akademin puitteissa tehtyä tutkimusta, jota edustivat dosentit Erkki Koskenniemi ja Lauri Thurén sekä tohtori Tom Holmén. Jokainen heistä luennoi omasta tutkimusaiheestaan ja julkaisuvaiheessa olevasta kirjastaan. Luonteenomaista uusille tutkimuksille näyttää olevan, että raamatuntutkimus elää voimakasta murrosaikaa. Toisaalta vanhoja tutkimusasetelmia asetetaan kyseenalaiseksi, ja toisaalta uudet tutkimusmetodit valtaavat yhä enemmän alaa. |
|
Jeesuksen juutalainen tausta korostuu
Dosentti Erkki Koskenniemi on aiemmin tunnettu antiikin ihmekertomuksien tutkijana. Jo väitöskirjassaan hän arvioi kriittisesti vanhan uskonnonhistoriallisen koulukunnan väitteitä, joiden mukaan yliluonnolliset elementit Uudessa testamentissa ja erityisesti kristologiassa olisivat tulleet kreikkalaisista pakanauskonnoista. Jatkotutkimuksissaan hän on tarkentanut kuvaa alueesta.
Uskonnonhistoriallisen koulukunnan käsitys on ollut perin yleinen. Suomessakin monet teologit ja papit ovat esittäneet, että apostolit eivät pitäneet Jeesusta jumalallisena Jumalan Poikana. Tuon käsityksen mukaan koko sovitusoppi, ja myös ehtoollisteologia, omaksuttiin pakanauskontojen mysteeriuskonnoista. Jeesus kuvattiin jumalalliseksi, koska antiikissa katsottiin yleisesti uskotun ns. jumalallisiin miehiin (theios aner), jotka tekevät ihmeellisiä tekoja. Koskenniemen tutkimusten mukaan antiikin tekstit eivät kuitenkaan tue tuollaista käsitystä. Kriittisen arvion perusteella Koskenniemi joutuukin muuttamaan tutkimuksessa vallinneita käsityksiä uskontojen välisistä vaikutussuhteista. Hänen mukaansa tutkimuksessa oli kyse valtavasta kehäpäätelmästä. Myöhemmillä kristillisillä teksteillä tai mahdollisesti kristillisten tekstien värittämillä pakanallisilla teksteillä perusteltiin evankeliumien Kristus-kuvaa - ja lopputuloksena pääteltiin sen muistuttavan pakanallista ihmeidentekijöiden kuvaa (joka siis oli itse asiassa syntynyt evankeliumien vaikutuksesta).
Mitä sitten tilalle? Miten ihmekysymyksen tutkimus voi löytää uusia keinoja selittää ihmekertomusten asemaa ja merkitystä evankeliumeissa? Koskenniemi kääntyy Uuden testamentin luontaiseen ympäristöön, juutalaisuuteen. Sekä Vanhassa testamentissa että juutalaisessa teologiassa ihmeillä ja ihmeidentekijöillä oma merkittävä roolinsa. Tästä näkökulmasta myös Uuden testamentin kertomuksia on tulkittava.
Materiaalia on Koskenniemen mukaan neljänlaista. Ensinnäkin Vanha testamentti kertoo monista ihmeidentekijöistä, aina Mooseksesta ja Joosuasta lähtien. Profeetat Elia ja Elisa kuuluvat tähän joukkoon. Toiseksi juutalaisessa perinteessä kehitellään Mooseksen ja monien muiden hahmojen roolia ihmeidentekijöinä. Uusina henkilöinä esille tulevat esimerkiksi Abraham, Daavid, Salomo, Hesekiel ja Jeremia.
Myös Uudessa testamentissa mainitaan monia juutalaisia ihmeidentekijöitä. Sellaisia ovat ns. ylipapin Skeuaan "pojat", Barjesus ja Simon Noita. Tällainen perinne oli siten varsin tunnettua Uuden testamentin aikaan. Myöhemminkin juutalaisessa perinteessä kerrotaan ihmeidentekijöistä. Näitä ovat esimerkiksi Atomos, Kenas, Honi ja Hanina ben Dosa.
Kokonaiskuva ihmekertomusten tutkimuksesta on siten voimakkaasti muuttumassa. Vanhaan uskonnonhistoriallisen koulukunnan asetelmaan ei ole paluuta. Koskenniemen mukaan uudessa tutkimuksessa Jeesuksen juutalainen tausta korostuu entisestään.
Retoriikan tutkimus ja Paavalin kirjeet
Dosentti Lauri Thurénin erityisalueena on ollut jo vuosien ajan retoriikan tutkimus. Uusimmassa kirjassaan hän soveltaa sitä Paavalin teologian arvioimiseen. Tämä antaa uuden näköalan monimutkaisena pidettyyn Paavali-tutkimuksen kenttään.
Retoriikan näköala merkitsee tutkimuksessa sitä, että huomio kiinnitetään Paavalin kirjoittamistilanteeseen ja vuorovaikutuksen keinoihin. Paavali pyrki vaikuttamaan lukijoihinsa ja käytti tässä hyväkseen aikansa kommunikaatiokeinoja. Valittu keino, olipa se vähättely tai liioittelu, vaikuttaa olennaisesti puheen luonteeseen. Paavali lauseita ei voikaan lukea ilman asiayhteyttä, vaan ne on selitettävä retoriikan kautta. Tutkimuksessa on siirryttävä staattisesta tekstinäkemyksestä dynaamiseen.
|
Thurén käyttää tästä työmenetelmästänimitystä deretorisointi. Se merkitsee retoristen keinojen tunnistamista ja sanoman etsimistä niiden takaa. Tällainen menetelmä avaa uuden maailman Paavalin kirjeiden tutkimiselle. Hänen rikas kielenkäyttönsä ja alkuseurakunnan riehakkaat tunnelmat teologisten kiistojen äärellä sijoittuvat oikeisiin yhteyksiinsä.
Dosentti Thurénin teos "Derhetorizing Paul" on juuri julkaistu Saksassa, tunnetussa kansainvälisessä sarjassa Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament, ja on luettavissa instituutin kirjastossa. Teologinen instituutti onnittelee samalla tästä saavutuksesta! Teos tulee varmasti suuntamaan Paavali-tutkimusta ja hillitsemään tutkimuksen ylilyöntejä osoittamalla Paavalin kielenkäytön retoriset tavoitteet.
Jeesus ja juutalainen liittoajattelu
Nuori tutkija Tom Holmén on tuore tohtori niin ikään Åbo Akademista. Hän käsitteli väitöskirjassaan uusimman Jeesus-tutkimuksen suuntauksia. Holmén on perehtynyt erityisesti ns. kolmannen aallon (Third Quest) Jeesus-tutkimukseen, missä on haettu uusia tapoja hahmotella kuvaamme historian Jeesuksesta.
Uusi Jeesus-tutkimus on suuntautunut kohti Jeesuksen juutalaista taustaa, kuten yllä oleva esimerkki Koskenniemen tutkimuksesta jo osoittaa. Tässä työskentelyssä juutalaisen taustan hahmottelu ei kuitenkaan ole saavuttanut varauksettomia tuloksia. Holménin mukaan juutalaisuutta on arvioitu ennen kaikkea liittoajattelun näkökulmasta. Jeesus on haluttu esittää juutalaisen liittoajattelun tyylipuhtaana edustajana.
Mitä on liittoajattelu, kysyy Holmén kuitenkin. Liiton pitäminen juutalaisuudessa merkitsee useimpien tutkijoiden mukaan kuuliaisuutta laille, Jumalan liiton kirjalle. Jos tämä pitää paikkansa, on tutkittava, missä määrin evankeliumien Jeesus osoittaa laille samanlaista kuuliaisuutta kuin muut sen ajan juutalaiset. Useiden esimerkkikohtien kautta Holmén joutuu päättelemään, että liittoajattelu on yhtenäisyyden sijasta pikemminkin sellainen tekijä, joka erottaa Jeesuksen muista sen ajan hurskaista. Jeesuksen sanoma ei mahdu juutalaisen perinteen rajoihin. Hän rikkoo esimerkiksi sapatin - jollain sellaisella perusteella, johon vastustajat loukkaantuvat. Hän ei pidä paastoa eikä noudata monta muutakaan selvää Vanhan testamentin määräystä. Vertauksessaan fariseuksesta ja publikaanista temppelissä hän asettaa juutalaiselle hurskaalle tärkeän kymmenysten maksamisen ihanteen kyseenalaiseksi. Aikalaisiltaan Jeesus saa syntisten ystävän maineen, mitä siinä yhteydessä ei voi suinkaan pitää kehumisena.
Kaiken kaikkiaan Jeesus näyttää toimivan monissa seikoissa juuri päinvastoin kuin juutalainen liittoajattelu. Hänellä on varmasti ollut siihen perusteensa, ja niiden tutkiminen on mielenkiintoista - mutta se on vasta Holménin seuraavaan kirjaan liittyvä aihe. Tämän tutkimuksen puitteissa kuitenkin näyttää siltä, että suuri osa viime aikojen Jeesus-tutkimusta on jossain määrin virheellisesti idealisoinut kuvan Jeesuksesta tavallisena juutalaisena. Nyt on aika tuon kuvan muuttua.
Uudet suomalaiset tutkimukset osoittavat, että Raamatun tutkimuksessa eletään kansainvälisestikin monessa mielessä murrosaikaa. Vanhoja totunnaisuuksia asetetaan kyseenalaiseksi. Skeptisyys historian Jeesuksen piirteiden hahmottamisessa muuttuu uusien lähestymistapojen myötä toiveikkuudeksi. Toisaalta uudet tutkimusmenetelmät tarjoavat uusia välineitä kaikkien Uuden testamentin tekstien käsittelemiseen.
Erityisen mielenkiintoista tämä on Paavalin kirjeiden tutkimisen kohdalla, sillä tuolla alueella - kuten tunnettua - ei metodisia välineitä ole historiallisen tutkimuksen kaudella ollut suinkaan samassa mitassa kuin evankeliumitutkimuksessa. Uusi vuosisata alkaa mielenkiintoisissa merkeissä.
Timo Eskola |
Löytöretkellä STI:n kirjakirppiksellä. |
|
|
|
|
Herätysliikkeet yhdessä evankeliumin asialla
|
|
Marraskuun 3.-5. päivinä pidetään Helsingissä hengellinen kokous, jollaista ei ole koskaan aikaisemmin järjestetty. Neljätoista kristillistä järjestöä kutsuu väkeä Helsingin Vanhaankirkkoon Jumalan sanan kuuloon sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Päivillä on mahdollisuus myös esirukoukseen ja sielunhoitoon. Uutta on neljän lestadiolaisjärjestön yhteisesiintyminen evankelisten, rukoilevaisten ja usean viidennen herätysliikkeen järjestön kanssa.
Vanhoillislestadiolaisia lukuun ottamatta kaikki pohjoisen kristillisyyden pääsuunnat ovat edustettuina.
Tunnustuspäivien teema on Tuhansia uskontoja - vain Jeesus pelastaa.
Tämän ajan maallistumisen ja moniarvoisuuden keskellä tahdotaan korottaa Kristusta ainoana pelastustienä.
Toisena pääteemana on kristillinen opetus perheestä ja avioliitosta. |
Pyhäinpäivän tapahtuman ulkomaisina puhujina ovat piispa Gerhard Maier Saksasta ja piispa Aarre Kuukauppi Inkerin kirkosta.
Muina pääluennoitsijoina ovat Päivi Räsänen, Raimo Mäkelä ja Simo Kiviranta. Puhujalistassa on lisäksi mm. seuraavia nimiä: Alpo Ahola, Fredrik Björkskog, Leif Erikson, Jaakko Haapala, Timo Holma, Pekka Huhtinen, Eero Junkkaala, Ari Juntunen, Seppo S. Kosonen, Timo Laato, Riitta Lemmetyinen, Juhani Lindgren, Jukka Paananen, Lars Pajuniemi, Martti Peräaho, Erkki Ranta, Timo Rämä, Risto Soramies, Per Stenfelt, Göran Stenlund, Seppo Suokunnas, Olli-Pekka Vainio.
Musiikkia esittää mm. oopperalaulaja Jorma Hynninen.
Tilaisuuksissa lauletaan kaikkien herätysliikkeiden laulukirjojen lauluja.
Juuri omien ja naapuriliikkeen laulujen kautta yhteys yli herätysliikerajojen voi syntyä ja vahvistua aivan uudella tavalla.
Merkitkää kalenteriinne varaus pyhäinpäivän kohdalle ja lähtekää mukaan yhteiseen suurjuhlaan! |
|
|
|
Sunnitteletko Israelin-matkaa?
Mekin suunnittelemme.
Kalenteriin on tehty varaus ajalle 19.-28.2.2001.
Alustava suunnitelma sisältää kolme vuorokautta Jordaniassa (Madaba, Nebo, Jeras, Petra ym.), sitten muutama päivä Galileassa ja lopuksi Jerusalemiin.
Matkatoimistona on Teemataival ja matkanjohtajina Eero ja Pirkko Junkkaala.
Hinnasta ja matkan yksityiskohdista lisätietoja myöhemmin.
Alustavia ilmoittautumisvarauksia voi jo tehdä STI:hin. |
|
H ENKILÖKOHTAISE STI
|
|
Omalla paikalla |
 |
|
Mitä vastikään vihitty ja työnsä aloittanut pappi ajattelee tehtävästään seurakunnassa? Entä mikä tekee työn mielekkääksi? Johan Helkkulalle papin työ on kutsumusammatti.
"Kutsumukseni on olla Jumalan sanan palvelijana totuudessa ja rakkaudessa. Evankeliumin armon ääni päästää synneistä yhä tänäänkin", hän kertoo. |
|
Johan Helkkula, kuka olet?
Olen lähtöisin Satakunnan mailta, Eurasta. Perheeseeni kuuluu rakas vaimoni Leena ja marraskuussa syntynyt Aino-Maija. Valmistuin viime keväänä teologian maisteriksi. Olen käynnistellyt sen jälkeen jatko-opintoja Lutherin teologiasta. Minut vihittiin papiksi joulukuussa, ja sain määräyksen Limingan seurakuntapastoriksi.
Mistä sinut löytää?
Muutimme joulun jälkeen Liminkaan. Meille järjestyi kiva koti uudesta rivitalosta. Kotona on myös työhuoneeni. Papin työaika on säännöllisen epäsäännöllinen, ja sama pätee myös työpaikkaan, mutta koti on sellainen peruspaikka, josta minut varmimmin löytää.
Olet vasta valmistunut teologian maisteri ja äskettäin virkaansa vihitty pappi.
Miltä seurakuntatyö maistuu monen vuoden opiskelun jälkeen?
Todella hienolta. Onhan työssä oma ristinsä, mutta olen juuri siinä tehtävässä, johon minulla on kutsumus. Käytännön tosiasia on, että yliopistolta saa hyvin heppoiset eväät seurakuntatyöhön. Yliopisto ei ole pappisseminaari ja siksi se on monessa suhteessa etäällä elävästä elämästä. Sain keskittyä opinnoissani systemaattiseen teologiaan, erityisesti Lutheriin, ja sieltä on löytynyt ammennettavaa myös seurakunnan työhön. Yliopistolta sai pääoman, jota on syytä arvostaa. Kirkon ongelma on, millaista hedelmää se kantaa seurakunnissa. STI paikkaa osaltaan tätä puutetta.
Miksi lähdit opiskelemaan teologiaa?
Millaiseksi kuvailisit kutsumustasi?
Lukion kolmannella luokalla ajatus papin työstä alkoi elää mielessä, ja kirjoitusten aikana minulle tuli selväksi, että haen teologiseen tiedekuntaan. Kutsumus on opintojen myötä vain vahvistunut. Sain turvallisen varmuuden siitä, että olen omalla paikallani. Ja teologia on kivaa! Kutsumukseni on olla Jumalan sanan palvelijana totuudessa ja rakkaudessa. Evankeliumin armon ääni päästää synneistä yhä tänäänkin.
Vastaako työsi seurakunnassa sitä, millaista odotit opiskeluaikanasi sen olevan, vai onko vastaan tullut yllätyksiä?
Oikeastaan vastaa. Oma seurakuntayhteys ja kesäteologin tehtävät Kiukaisten seurakunnassa antoivat hyvän pohjan elävään elämään.
|
Mikä seurakuntatyössä kiehtoo sinua eniten?
On ihmeellistä nähdä ja kokea, että Jumalan sanassa on voima. Synnin ja kuoleman maassa syntyy uutta elämää. Ihmisiä tulee uskoon, ja heidän elämänsä muuttuu. Pappina saan pukea alban päälleni, saan olla Kristuksen vanhurskauden varassa.
Sinulla riittää töitä varmasti virankin puolesta, ja sen lisäksi kotona vaatii huomiota perheenne nuorin jäsen.
Mistä ammennat voimaa arjen kiireisiin?
Oma hartauselämä, perhe ja harrastukset pitävät homman kasassa. Liminka ja tämä ympäristö tarjoavat upeat luonnossa liikkumisen mahdollisuudet. Keväällä tänne tulee tuhansia ja taas tuhansia muuttolintuja. Liminganlahti on Suomen kuuluisimpia lintupaikkoja. Luontoharrastuksen lisäksi pelaan salibandyä.
Miten löysit tiesi STI:hin opiskeluaikanasi?
Minulla oli kontakti STI:hin jo lukioaikana. Lisäksi vanhemmat opiskelukaverit kävivät siellä. Minusta tuli "suurkuluttaja" jo fuksivuotena, ja toisin kuin monilla muilla se jatkui koko opiskelujen ajan.
Mitä eväitä STI:stä jäi mukaan?
Niitä on todella paljon. Parasta on ne monet ystävät ja heidän kanssaan käydyt keskustelut, joita on väännetty kahvihuoneessa. Keskustelut ovat kehittäneet paljon myös omaa teologiaa. Hyvin keskeinen vaikuttaja Raamatun ja tunnustuksen kalliopohjan löytämisessä on ollut myös Concordia-piiri, jossa on käyty läpi tunnustuskirjoja kohta kohdalta.
Miltä tuntui muutto pääkaupunkiseudulta Liminkaan?
Välimatka on sentään melkoinen.
Helsinki oli vain opiskelupaikka. Siellä oli kiva asua jonkin aikaa, mutta me olemme Leenan kanssa molemmat maalta, ja Liminka on siinä suhteessa hyvinkin kotoisa paikka. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja täältä on löytynyt uusia ystäviä. Täällä voisi olla pidempäänkin. Pyhän sydämen kappelin messua on joskus ikävä, mutta meillä on täällä oma Jumalan kansan juhla hienossa kirkossamme.
Kerro vielä terveisiä ensimmäisen vuosikurssin teologianopiskelijalle!
Sorsateologia ei edelleenkään kannata. Jumalan sana pysyy ja kestää. Se ei hajoa tulkintojen pirstaleihin edes piispojen ja kirkolliskokousten edessä. Jumalan varaan saa laittaa oman elämänsä, opiskelunsa ja tulevaisuutensa. Hän pitää sinusta huolen. Jumala kysyy uskollisuutta sanalleen, hän itse vastaa seurauksista. Sitä uskollisuutta ja selkeää linjaa toivon myös STI:n jatkavan.
fil. yo Anu Heikkinen |
|
|
|
Herätysliikkeet herätyksen ulkopuolella? |
Maanviljelijä Antti Koivuniemi Huittisista on aktiivisesti mukana mm. Evankeliumiyhdistyksen ja Kansanlähetyksen toiminnassa. Hän kantaa huolta Suomen kirkon ja herätysliikkeitten tilasta ja on kirjoittanut siihen liittyvän "kiertokirjeen" ystävilleen.
Lainaamme tähän muutamia otteita Koivuniemen kirjeestä, koska pidämme sen sanomaa tärkeänä:
Viime keväänä Huittisten seurakuntaan perustettiin evankelioimistoimikunta, jonka alkutavoitteena oli järjestää kerran kuussa ilosanomailta. Se on lähtenyt hyvin käyntiin. Niissä voi tunnistaa monta herätyksen merkkiä. Ihmiset tulevat kirkkoon hyvissä ajoin ennen alkua. Tulevat mahdollisimman eteen. Kenelläkään ei ole kiiru pois, vaan jäävät istumaan penkkeihin vielä ns. virallisen osuuden loputtua, tunnustavat syntejään sielunhoitajille ja tahtovat tehdä parannukseen. Edelleen: ostavat raamattuja ja muita kirjoja ja kasetteja ja panevat jumalanpalvelukseen verrattuna kaksinkertaisesti rahaa kolehtiin ja kysyvät, koska taas ollaan koolla.
Edessä olevaan viitaten on ilmeistä, että seurakunnan sisällä on nyt tapahtumassa se, mitä aiemmin pidettiin herätysliikkeiden tehtävänä. Itse asiassa on pakko kysyä, onko tapahtunut jotain sellaista, jolla herätysliikkeet ovat ikään kuin sulkeneet itsensä herätyksen ulkopuolelle, ja jos, niin mitä se on?
Murheellista sanoa, mutta jo jonkin aikaa on tuntunut siltä, että me olisimme kadottaneet sen näyn ja käskyn, jonka Jeesus opetuslapsille antoi: Menkää ja tehkää kaikki · minun opetuslapsikseni. Voimme tietysti torjua tämän väitteen sanoen, että onhan herätystä pyydetty. Se on kyllä totta, mutta saman tien me olemme sanoneet Jumalalle, minkälainen, tällainen ja tällainen sen täytyy olla. Se saa olla sitä, tai tuollaista en hyväksy.
Me tiedämme vanhurskauttamisopin juurta jaksain, mutta emme kenties johdata ainoatakaan sielua Taivaan tielle, koska me olemme niin kuin Sardeen seurakunta, jolle Jeesus sanoo: Minä tiedän sinun tekosi; sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.
Liberaalit ovat langenneet monenlaiseen syntiin - varsinaista peräseinää ei ole oikein missään. Tunnustukselliset ovat taas langenneet ylöspäin, omavanhurskauteen, ulkokultaisuuteen. Jeesus sanoisi ja sanoo meitä fariseuksiksi tai kirjanoppineiksi. Meistä on vuosien mittaan tullut niin "pyhiä", ettemme juuri enää voi mennä tavallisten syntisten ihmisten joukkoon. Me olemme vetäytyneet omiin kabinetteihimme tai "pyhiin norsunluutorneihimme", joista me sitten tähyilemme toisiamme.
Itse asiassa tunnustusliikkeen on vallannut vimmattu vainoharhaisuus: mahtaakohan tuo tai tuo olla ihan oikeasti tunnustuksellinen. Sehän on ihan selvästi lipsunut siinä ja siinä pykälässä tai on ainakin ihan juuri lipsumassa. Kyllä siitä varmaan on tullut luopio. Vaikuttaa siltä, että tunnustusliike ei ole ollenkaan tässä sisäisessä tappelussaan huomannut, että samaan aikaan oikea vihollinen - Saatana- juhlii Suomessa riemuvoittojaan. Kirkko, lähes kokonaisuudessaan, nukkuu prinsessa ruususen unta. Suomen kansa on oikein riemusaatossa matkalla Helvettiin.
Mooses meni Jumalan ja kansan väliin ja sanoi: Pyyhi vaikka minun nimeni pois kirjastasi, mutta säästä kansa.
Entä me - Mitä me teemme??? |
|
| Laittomasti kastettu - laittomasti pelastettu?
Helsingin Sanomat otsakoi muutama kuukausi sitten näyttävästi "Papit kastavat pakolaisia laittomasti". Suomessa on tultu uuteen tilanteeseen aivan viime vuosikymmeninä, kun maahamme on virrannut ulkomaalaisia enenevässä määrin. Ja kun osa heistä on kuullut kutsun seurakuntaan ja Kristuksen luokse ja noudattanut sitä, on ongelma valmis. Mitä tehdä näille muukalaisille?
Lehtijuttua lukiessa tuli kummallinen olo. Byrokratian kiemurat estävät kasteen vastaanottamisen laillisesti. Olisiko siis odotettava lukuisten mietintöjen valmistumista, monien toimikuntien lausuntoja ja kirkkolain pitkällistä muutosprosessia, ennen kuin voidaan kastaa Kristuksen omaksi haluava?
Keskustelussa polttopiste kulkee akselilla vakinainen asuinpaikka-sosiaaliturvatunnus. Mutta missä on puhe kasteesta uskossa omistettuna pelastuksen sakramenttina? Eikö todellinen kirkko tarjoa pelastuksen osallisuutta kenelle tahansa sitä janoavalle, siinäkin tapauksessa, että sosiaaliturvan loppuosassa olisi puutteita. Ja tietokoneen rekisteröintiohjelmakin hyväksynee asian aikanaan, kunhan löydetään missionaarinen ohjelmoija.
Pekka Huhtinen |
|
|
Haluatko saada
AVAIMIA RAAMATTUUN ? |
Kalajoen opistolla järjestetään syksyllä neljä lyhyttä viikonlopun (perjantai-ilta - lauantai) kurssia, jotka antavat yleiskatsauksen koko Raamatun pääsisältöön ja lisäksi perehdyttävät moniin tärkeisiin Raamatun teemoihin.
- I kurssi 22.-23.9.2000
Avain Vanhan testamentin historiaan, profeettoihin ja rukouksiin,
Eero Junkkaala
- II kurssi 20.-21.10.2000
Avain Vanhan testamentin pienten profeettojen sanomaan,
Teuvo Riikonen
- III kurssi 10.-11.11.2000
Avain viiteen Mooseksen kirjaan,
Heikki Nurminen
- IV kurssi 8.-9.12.2000
Avain Uuden testamentin maailmaan ja Jeesuksen opetuksiin,
Timo Eskola
Yksi viikonloppu täysihoidossa maksaa 450 mk.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Kalajoen kristillinen opisto, PL 26, 85101 Kalajoki,
puh. (08) 463 9200, sähköposti toimisto@kkro.fi |
|
|
KATSAUKSIA |
|
Elämää väitöksen jälkeen
Runsas kuukausi on kulunut väitöksestäni. Olen ollut yllättynyt väitöskirjani herättämästä mielenkiinnosta läpi Suomen maan, ja jopa ulkomaita myöten. Vuosien työskentelyä "omissa oloissa" on seurannut suoranainen julkisuusmylly lukuisine haastatteluineen ja monine esitelmäpyyntöineen. Miksi?
Kaksi asiaa on ainakin tullut selväksi. Ensimmäinen on se, että uususkontojen maailma on juuri nyt ajankohtainen ja puhuttava. Ihmiset kyselevät ja harhailevat, etsivät ja kokeilevat, kyseenalaistavat ja sekoittavat. Toinen asia on se, että nyt olisi kirkon ja sen elävien jäsenten aika tulla esiin. Nyt eivät riitä pelkät informaatiopaketit tai runsaskaan materiaalituotanto, vaan tarvitaan missionaarista lähestymistä ja etsimistä ja tarvitaan kristillistä konsulttiapua. "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" (Ap.t. 8:31)
Pekka Huhtinen
|
|
KIRJALAHJOITUS
The Lutheran Heritage Foundation ja Suomen Luther-säätiö lahjoittivat STI:ssä käyville opiskelijoille 100 kappaletta Robert D. Preusin kirjaa Raamatun inspiraatio.
Luther-säätiö haluaa olla tukemassa raamattukysymyksen pohdiskelua. Säätiön asiamies Juhana Pohjola näkee kirkollisen uudistuksen edellyttävän, että perusluottamus Raamattuun Jumalan Sanana säilyy. Raamattukysymys on aina ajankohtainen.
|
|
Risto Soramies STI:hin
STI:n hallitus on kutsunut Risto Soramiehen instituutin kolmannen teologin toimeen ajalle 1.9.200-31.5.2001. Pekka Huhtisen työjakso päättyy toukokuun lopussa ja Risto Soramies jatkaa samalla vakanssilla seuraavan lukuvuoden. Risto on työskennellyt Suomen Kansanlähetyksen islamtyössä Saksassa yli parinkymmenen vuoden ajan. Hän on perehtynyt erityisesti sekä islamin teologiaan että luterilaiseen teologiaan ja tulee opettamaan STI:ssä näistä molemmista aiheista. Hän myös kiertää seurakunnissa sen mukaan kuin kutsuja tulee. Riston työsuhde on STI:ssä 70 %:inen ja Kansanlähetys työllistää ja maksaa 30 %.
|
|
Olemme järjestelemässä
SUORAVELOITUS-
mahdollisuutta
elokuusta alkaen niille STI:n työn ystäville, jotka haluavat tehdä kuukausittaisen kannatuksensa maksamisen helpoksi. Kesäkuun Kulmakivessä asiasta lisää tietoa sekä suoraveloitusvaltakirja.
|
|
Outo kirjauutinen
Kustannus Oy Uudelta Tieltä ilmestyy tänä keväänä kirja, jonka on taas kirjoittanut joku STI:n työntekijä.
Kirja on kuulemma sellainen, jota näissä piireissä ei ole koskaan aikaisemmin kirjoitettu. |
|
| |
|
Iustitian numero 12 ilmestymässä
Uuden aikakauden uskonnollisuus
Onko "uusi aikakausi", New Age, nyt koittanut? Mitä tapahtui vuosituhannen vaihtuessa? Monenlaiset mystikot ovat odottaneet Vesimiehen ajan alkua kuin kuuta nousevaa.
Iustitian seuraavassa numerossa asetetaan murrosaika teologisen suurennuslasin alle.
Uuden aikakauden uskonnollisuus on monenkirjava kokoelma erilaisia näkemyksiä. Tarkemmin katsoen yhtenäisiä piirteitä kuitenkin löytyy runsaasti. X-Files televisiossa ei ole niinkään kaukana japanilaisesta uususkonnosta, jonka juuret ovat vankasti idän vanhoissa uskonnoissa. Teologian maisteri Olli-Pekka Vainion katsaus nuorisokulttuurin uskonnollisuuteen on silmiä avaava. Sen rinnalle sopii oivallisesti teologian tohtori Pekka Huhtisen artikkeli japanilaisesta onnellisuuden uskonnosta. Väitöskirjansa pohjalta Huhtinen nostaa esille piirteitä, jotka kertovat paljon uskonnollisuuden globalisoitumisesta.
Raamattukaan ei jää rauhaan uuden aikakauden koittaessa. Yhä useammat lukevat Vesimiehen evankeliumia ja tutkivat Urantia-kirjaa - niin myös STI:n tutkija Timo Eskola. Teologinen arvio on välttämätön jokaiselle, joka haluaa edes hieman ymmärtää uuden sukupolven mielenliikkeitä. Yleisuskonnollisuuden ymmärtämiseksi on jatkuvasti pyrittävä tekemään työtä myös erilaisten uskonnollisten ilmiöiden parissa. Tämä koskee esimerkiksi vapaamuurariuden arviointia, mitä Stig-Olof Fernström tekee artikkelissaan. Moni asia valottuu myös Raamatun ajan eskatologian tarkastelusta. Tästä hyvän esimerkin antaa Erkki Rannan katsaus Qumranin eskatologiaan, joka sekin perustuu jokin aika sitten tarkastettuun väitöskirjaan.
Seurakunnan tarpeita ajatellen mukaan on liitetty Raimo Mäkelän artikkeli Ilmestyskirjan tulkinnoista. Eero Junkkaala puolestaan arvioi eri tapoja opettaa lopun aikoihin liittyvistä asioista seurakunnassa.
Iustitia 11:sta , Eero Junkkaalan kirjasta Israelin historian pääpiirteitä tekstien ja arkeologian valossa, on otettu toinen 300 kappaleen painos. Molempia Iustitioita voi tilata STI:stä. |
STI:n kevätkonsertti
28.5. klo 19.30 Pyhän Sydämen kappelissa
- Huhtisen perheyhtye
- Kappelin gospelkuoro
- The Shaking Skybirds
- Puhe Eero Junkkaala
Vapaa pääsy, kolehti STI:lle |
 |
|
SEURAKUNTAVIERAILUT
Eero Junkkaala
15.4. Renko, Paavalin synodin kirkkopäivät
18.4. Helsinki, STI, Israelin-matkalaisten tapaaminen
19.4. Helsinki, Agricolan kirkko, Israel-tilaisuus
20.4. Lohiranta, Hgin Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten retki
25.4. Ryttylä, Kansanlähetyksen kurssit
25.4. Tampere, KRS:n ilta Nooan arkissa
26.4. Helsinki, STI:n ystäväpäivä
8.-12.5. Turku, Kirkolliskokous
13.5. Helsinki, Tuomiokirkko, Pipliaseuran tapahtuma
17.5. Helsinki, Vanhakirkko, Israel-tilaisuus
19.5. Ryttylä
20.-21.5. Seinäjoki, Kansanlähetyksen tapahtuma
28.5. Helsinki, Pyhän sydämen kappeli, STI:n kevätkonsertti
2.6. Kauniainen, Israel-raamattukurssi
26.6.-12.7. Israel, arkeologinen kaivausmatka
11.-12.8. Ryttylä, Nuorten kesä
22.-23.8. Lahti, Kansanlähetyksen aktio
28.8.-1.9. Slovakia, teologikokous
8.-10.9. Kauhajoen evankelinen opisto, raamattukurssi
15.9. Kymenlaakson miestapahtuma
16.-17.9. Kuopio, rukoustapahtuma
22.-23.9. Kalajoen opisto, raamattukurssi
24.9. Kajaani, seurakuntatapahtuma
1.10. Kangasala, missio
2.-4.10. Raahe, missio
7.10. Helsinki, miesfoorumi
8.10. Ryttylä, miestapahtuma
10.10. Helsinki, Malmin seurakunta, Tapanila
17.10. Helsinki, Malmin seurakunta, Tapanila
18.10. Virrat, seurakuntailta
23.10. Helsinki, Metrokappeli, juutalaisevankelioimisseminaari
27.-29.10. Ruokolahden opisto, raamattukurssi
29.10. Nastola, Sanan ja rukouksen ilta
3.-5.11. Helsinki, tunnustuspäivät
6.-10.11. Turku, kirkolliskokous
18.-19.11. Vaasa, Kansanlähetyksen tapahtuma
20.-21.11. Seinäjoki, Kansanlähetyksen tapahtuma
22.11. Ylihärmä, seurakuntatapahtuma
27.11. Helsinki, Pitäjänmäki, Kotikallio
2.12. Kauniainen, nuorten adventtitapahtuma
10.12. Helsinki, Filia-messu
Pekka Huhtinen
15.-16.4. Renko, paastonajan kirkkopäivät
27.4. Raamattutunti, Hämeenkylän kirkko
30.4. Japanin-lähetyksen juhla, saarna ja
päiväjuhla, Maarian seurakunta, Turku
2.5. Teologian kurssi, SRO, Kauniainen
3.5. Ryttylä, lähetyskurssin luentoja
4.5. Raamattutunti, sanan ja rukouksen ilta,
Jyväskylä
5.5. Teologian kurssi, SRO, Kauniainen
6.5. EO:n opiskelijailta, Helsinki
7.5. Raamattu-Arkadia, raamattuluento
12.5. Lauttasaari, palvelutalo, raamattuopetus
15.5. Satakunnan-Hämeen teologipiiri,
alustus
19.5. Promootio, Helsinki
21.5. Pihlajamäki, Helsinki, jumalanpalvelus
28.5. STI:n kevätkonsertti,
Pyhän sydämen kappeli
Timo Eskola
17.4. Ryttylän lähetyskeskus
2.-5.5 Teologiseen pyrk. valmennuskurssi,
SRO, Kauniainen
|
|
|
SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI
Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus.
Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali.
|
|
Osoite
Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs, 00100 Helsinki
Puhelin
Telefax
Sähköpostit
sti@teolinst.fi
eero.junkkaala@teolinst.fi
timo.eskola@teolinst.fi
kirsi.sell@teolinst.fi
phuhtine@nettilinja.fi
Kotisivu
Pankkitili
Työntekijät
pääsihteeri Eero Junkkaala, (kotipuh. 09-340 5201),
tutkija Timo Eskola,
(kotipuh. 019-722 702),
tutkija Pekka Huhtinen,
(kotipuh. 09-347 6657),
sihteeri Kirsi Sell,
(kotipuh. 09-505 1796)
|
Avoinna
Talous
vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 150 mk (opiskelijat 50 mk, yhteisöt 500 mk).
Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja.
Julkaisee
IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa.
Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle.
Hallituksen puheenjohtaja
Yhteistyöjärjestöt
Lähetysyhdistys Kylväjä,
Länsi-Suomen Rukoilevaiset,
Opiskelija- ja Koululaislähetys,
Sanansaattajat,
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys,
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys,
Suomen Raamattuopisto.
|
|
|
LyhyeSTI Raamatusta
Jerusalemista on löydetty ristiinnaulitun luuranko, jossa naula oli isketty kantapään läpi.
Näinhän juuri oli ennustettu:
Vaimon siemen polkee rikki käärmeen pään ja käärme pistää sitä kantapäähän (1 Moos. 3:15).
Saatana luuli saaneensa riemuvoiton Jumalan Pojasta, kun tämä lävistettiin ristille.
Mutta juuri siinä murskattiin pahan ylivalta ja koko maailman syntivelka maksettiin.
Ristinpuu ja tyhjä hauta julistavat tänään kaikkien syntien anteeksiantamusta.
Eero Junkkaala |
|
Palaute
STI:n kotisivu
|
|
