Iustitia 27 ilmestynyt

Timo Eskola: Metodin jälkeen - esseitä Raamatun lukutavoista
Historiallis-kriittinen metodi on vuosien varrella herättänyt kiihkeitä tunteita. Toisille se on ollut aidon tieteellisyyden mittari ja toisille lähes kirosana. Metodien mullistus 2000-luvulla on kuitenkin muuttanut tilanteen. Vanha menetelmä on lähestulkoon syrjäytetty. Dosentti Timo Eskola selittää esseissään tähän johtaneita syitä.
Jokaisen esseen lähtökohtana on tietty analyyttinen löytö: keskiaikaisen Koraani-kritiikin vaikutus Reimaruksen teoriaan, Güttgemannsin löytämä muotokritiikin metodinen paradoksi, ajatus Heideggerin filosofian esteettisestä fasismista, tai kielellisen käänteen tuoma mullistus humanististen tieteiden metodologiaan. Suurena yhteisenä nimittäjänä kaikkien esseiden lähestymistavalle on näkemys siitä, että positivismin kuolema ja induktivismin kriisi ovat asettaneet perinteisen käsityksen metodista sellaisenaan kyseenalaiseksi.
Tutkijoista juuri kukaan ei nykyään enää käytä historiallis-kriittistä menetelmää sellaisenaan. Siksi on korkea aika kysyä: mitä metodin jälkeen?
Onko kirkko luopunut Raamatusta?
Teol. tri Timo Eskolan luento STI:n avajaisissa 8.9.2010
Keskustelu kirkon suhteesta omiin pyhiin kirjoituksiinsa on jälleen ryöpsähtänyt käyntiin Sammeli Juntusen kirjan "Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta" kautta. Onko kirkollamme enää käsitystä Raamatusta ja opeista? Miksi joidenkin johtavien kirkonmiesten ja -naisten oppia väheksyvät puheet saavat vuosi vuodelta enemmän valtaa? Nyt on korkea aika keskustella raamattuteologiasta ja kirkon tunnustuksesta.
Aluksi on syytä muistaa, että dogmatiikan ja eksegetiikan yhteisellä pelikentällä raamattuteologia on ollut keskustelun keskipisteessä jo vuosien ajan. Postliberaali teologia syntyi Yhdysvalloissa pari vuosikymmentä sitten nimenomaan Raamatun sisällön tulkinnan välineeksi (Frei, Lindbeck). Suuntausta jatkoi Vanhoozer lingvistisellä tulkintateoriallaan. Brittien vastaus liberalismin hermeneutiikkaan ja sekularisoituneen teologian ongelmaan oli metanarratiivisen teologian ohjelma (Milbank). Nämä kolme ratkaisuyritystä ovat hyviä lähtökohtia, mutta niiden puutteet ovat vuosien myötä käyneet ilmeisiksi. Onko mahdollista löytää luterilaista vastausta raamattuteologian haasteeseen? Eskolan luennossa etsitään suuntaa tarkastelemalla ensin edellä mainittuja ehdotuksia
Lue lisää
Martti Vaahtoranta: Lähetys on rakkautta. Jumalan dialogi islamin kanssa - kristityn puheenvuoro
Kohtaamme julkisuudessa ja seurakuntaelämässä usein kaksi toisilleen vihamielistä tapaa suhtautua lähetystyöhön ja uskontodialogiin. Niiden katsotaan sulkevan toisensa ulkopuolelleen. ”Ei lähetystä, vaan dialogia!” sanovat toiset. ”Ei dialogia, vaan lähetystä!” vastaavat toiset.
Erityisen jyrkkä tämä vastakkainasettelu on kristittyjen ja muslimien välillä. Uskovat kristityt suhtautuvat epäluuloisesti uskonnollisiin keskusteluihin muslimien välillä, ja nämä puolestaan torjuvat vihaisesti sen mahdollisuuden, että keskusteluihin sisältyisi myös kristittyjen todistus Kristuksesta.
Teol. tri Martti Vaahtoranta kyseenalaistaa kirjassaan tämän vastakkainasettelun ja osoittaa, että lähetys ja dialogi eivät kristillisen uskon mukaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja vaan kuuluvat erottamattomasti yhteen. Tähän missionaariseen dialogiin Kristuksen Kirkko, häneen uskovien seurakunta, on kutsuttu.
Martti Vaahtorannan 1996 ilmestynyt, loppuunmyyty Iustitia 8, Ilmoitus ja inkarnaatio, on nyt kokonaisuudessaan internetsivuilla.
Mihin Suomen teologista instituuttia tarvitaan?
![]() |
Leif Nummela: Lue lisää Kulmakivestä |
Vanhan testamentin arkeologian pääpiirteitä
Keskustelu Raamatun ajan arkeologiasta käy vilkkaana ja jopa kuumana. Arkeologisten löytöjen ja Vanhan testamentin tekstien välisestä suhteesta on esitetty keskenään suorastaan päinvastaisia näkemyksiä. Yhden mielestä arkeologian löydöt turhentavat koko Vanhan testamentin ja osoittavat sen kirjoitukset historiallisesti paikkansa pitämättömiksi. Tutkijat puhuvat Jahven patsaista ja kiistävät juutalaisen monoteismin. Toisen mielestä taas kaikki arkeologian löydöt vahvistavat Raamatun kertomukset historian tapahtumista. Kuka on oikeassa? Mitä kivet kertovat?
Dosentti Timo Eskolan luentomateriaalissa käydään läpi kaikki keskeisimmät arkeologian löydöt eri aikakausilta. Tekijä pohtii myös löytöjen merkitystä Vanhan testamentin historian tarkastelulle. Tällöin otetaan kantaa ns. "teksti vastaan kivet" - ongelmaan. Mitä "kivet" eli kaivausten löydöt merkitsevät historian tulkinnalle? Oman lisäpanoksensa antavat piirtokirjoitukset ja muut tekstilöydöt, joissa kivet ja teksti kohtaavat. Eskola arvioi, mitä kielihistorian löydöt kertovat Vanhan testamentin tekstien ajoituksesta.
Luentomateriaali tukeutuu suurelta osalta teol. tri Eero Junkkaalan kirjaan Israelin historian pääpiirteitä, joka löytyy nettiversiona näiltä samoilta sivuilta (osio: Iustitioita netissä, tallennus 5, Iustitia 11). Kirja sopii hyvin luentomateriaalin jatkolukemiseksi.


Raamattu-